OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Hankkeet / Hankeblogi / Hankeblogi / Kv-seminaari liikkuvuusjaksolla käyneille

Kv-seminaari liikkuvuusjaksolla käyneille

Kv-seminaariin osallistui asiantuntijan liikkuvuusjaksoilla käyneitä henkilöitä.

Kv-seminaariin osallistui asiantuntijan liikkuvuusjaksoilla käyneitä henkilöitä.

Maanantaina 27.4.2015 järjestimme henkilökunnallemme kv-seminaarin Myllytullin yksikön InnoMyllyssä. Tapahtuma oli avoin kaikille kansainvälisyydestä kiinnostuneille henkilökunnan jäsenille.

Kutsuimme tilaisuuteen asiantuntijan liikkuvuusjaksoilla käyneitä henkilöitä jalkauttamaan kv-tietoisuuttaan ja lisäämään kv-hankkeidemme vaikuttavuutta. Kutsun otti vastaan 19 osallistujaa.

Seminaarin avasi vararehtori Saija Niemelä-Pentti, joka avauspuheessaan teki katsauksen Osekkin kansainvälisyystoiminnan historiaan ja viimeaikaisiin muutoksiin. Kansainvälisyystiimin puheenjohtaja Antti Rovamo esitteli yhdessä vararehtorin kanssa Osekkin uuden kansainvälisen toiminnan toimintasuunnitelman, joka perustuu Osekk2020 strategiaan. Alkupuheenvuorojen jälkeen seminaariväki siirtyi BINGO-pelin kautta työpajoihin.

Työpaja 1: Kuinka kansainvälisyydestä tulee osa jokapäiväistä toimintaamme?
Työpajassa käsiteltiin seuraavia teemoja: tulevat kansainväliset vieraat, toimintaympäristömme monikulttuurillisuus sekä kansainvälisyyden näkyminen organisaatiossamme.

Keskeisenä tapana kansainvälisyyden arkipäivään tuomisessa nähtiin ”opetuksen substanssin kansainvälisyyden tunnistaminen”. Työpajassa mietittiin opetussuunnitelmiin jo sisältyvien kansainvälisyyselementtien esiin nostamista esim. kv-logolla, joka kertoisi kv-näkökulman liittyvän aiheen opetukseen. Opetuksen integrointi harjoitusyritystoimintaan mainittiin yhtenä keinona kansainvälisyyden edistämiseen.

Ennakkotiedottaminen ja tekniikan hyödyntäminen nousivat esiin keinoina kv-vierailujen näkyvyyden parantamiseksi. Huomautettiin, että myös virtuaalisia toimintaympäristöjä on mahdollista hyödyntää opetuksen kansainvälisyyden lisäämisessä. Käytännön ehdotuksena esitettiin, että kv-työllä voisi olla oma ”live-feed” -toiminta-alusta, johon olisi avoin pääsy ja jonne voisi post-it -lapputyyppisesti käydä jättämässä kommentteja ja tietoa tulevasta toiminnasta. Avack-inforuuduissa voisi pyöriä tietoa tulevista vieraista ja heidän kotimaistaan. OSAOlle saapuessaan vierailta voitaisiin ottaa lyhyt esittely videolle, jotka pyörisivät live-feed -toiminta-alustalla.

Seminaariosallistujien mukaan OSAOn toivottiin vastaanottavan kv-työssäoppijoita organisaation eri tasoille ja yksiköiden toivottiin tekevän yhteistyötä kv-työssäoppijoiden vastaanottamisessa. Kv-työssäoppijoiden vastaanottamisen edistämiseksi nähtiin tarpeelliseksi kartoittaa potentiaaliset Oulun alueen ja organisaation TOP-paikat kv-opiskelijoille. Toimintaympäristön kv- ja monikulttuuristen toimijoiden kartoittamista toivottiin myös kotikansainvälisyyden parantamiseksi vaihtoehdoiksi OSAOn omien opiskelijoiden TOP-paikoiksi.

Maksullinen palvelutoiminta nähtiin mahdollisuutena tarjota työssäoppimispaikkoja ulkomaalaisille opiskelijoille. Parityöskentely, jossa OSAOn opiskelija ja kv-työssäoppija muodostavat työparin, on koettu hyväksi käytännöksi. OSAOlle saapuvia kv-opiskelijoita olisi työpajassa esitettyjen kommenttien mukaan hyödynnettävä enemmän opetuksessa.

Osallistujat olivat yhtä mieltä siitä, että OSAOn opiskelijoiden tulisi nykyistä enemmän osallistua kv-vieraiden ohjelman toteuttamiseen. Ehdotettiin, että vastuuta vieraiden isännöinnistä voitaisiin myös delegoida nykyistä useampien työntekijöiden kesken. Avaimena henkilökunnan aktiiviseen osallistamiseen nähtiin kielikoulutus, jonka avulla mahdollisimman moni rohkaistuisi käyttämään vierasta kieltä tilaisuuden tullen. Jokapäiväiseen työhön yhdistettävänä ideana ehdotettiin, että kielitaitoiset työntekijät voisivat käyttää kokous- ja henkilöstön koulutuskielenään osin ruotsia tai englantia.

Työpajan tulosten perusteella henkilöstön kv-osaamista ja -motivaatiota olisi hyvä kerätä organisaatiossa systemaattisesti. Käytännön ideoina ehdotettiin kv-työhön liittyvien kysymysten liittämistä kehityskeskusteluihin sekä henkilöstön osaamispisteiden keräämistä osaamispankkiin.

Työpaja 2: Mitä kansainvälisyysosaamista henkilöstö tarvitsee?
Työpajassa käsiteltiin seuraavia teemoja: henkilöstön liikkuvuusprosessi sekä henkilöstön tuen ja lisäkoulutuksen tarve kansainväliseen toimintaan.

Henkilöstön liikkuvuusprosessissa nousi esille tuen tarve lähinnä paperityön osalta. Ehdotuksia tuli yksikkökohtaisista mentorihenkilöistä esitäytettyihin asiakirjoihin. Asiakirjojen täyttämistä lähtövalmennuksien yhteydessä ehdotettiin myös. Lähtövalmennuksia toivottiin pidettäväksi kerralla isommalle porukalle.

Ohjelman sopiminen prosessin mukaisessa aikataulussa vastaanottavan tahon kanssa koettiin haasteelliseksi. Seminaariväki ehdottikin valmiin ohjelmarungon työstämistä, minkä voisi lähettää vastaanottavalle partnerille etukäteen.

Lisäksi toivottiin spesifimpää maakohtaista tietoutta. Työpajassa ideoitiin tietopankista, mitä jokainen voisi käydä päivittämässä liikkuvuusjaksojen jälkeen. Tietopankki olisi Intrassa kaikkien saatavilla.

Asiantuntijat toivoivat myös mahdollisuutta yhdistää alakohtaisia messuvierailuja liikkuvuusjaksoihinsa. Lisäksi esille tuli tarve jatkohanketietoisuuden lisäämisestä, jotta asiantuntijat voisivat paremmin suunnitella tulevaa yhteistyötä vastaanottavan tahon kanssa jo liikkuvuusjakson aikana.

Henkilökunta koki tarvetta kieliosaamisen parantamiseksi, jotta he voisivat ottaa osaa kansainvälisyystoimintaan. Ideoina nousivat esille muun muassa vierailut ruotsinkielisiin kouluihin ja henkilökunnan viikoittainen kielikerho. Henkilökunta toivoi myös koulutusta kv-hanketoiminnasta erityisesti hankehakemusten laatimisen osalta.

Seminaariin osallistujat toivoivat kansainvälisyyden näkyvän myös kehityskeskusteluissa, jotta esimiehet voisivat kartoittaa henkilökunnan intressejä, osaamista ja kehityssuunnitelmia kansainvälisyyden saralla.

Hankeideana työpajassa nousi valtakunnallinen ”kv-osaaja” -koulutus, missä osallistuja kerää pisteitä eri seminaareista ja tilaisuuksista saadakseen lopulta ”kv-osaaja-leiman”.

Tärkeäksi koettiin ennen kaikkea toisten rohkaisu ja itsensä ylittäminen. Liikkuvuusjaksolle voisi esimerkiksi olla mukavampi lähteä toisen työkaverin kanssa. Eräs osallistuja kuvasi henkisen kynnyksen ylittämistä sanoin ”osataan bisnestä rallienglannillakin”, toisin sanoen omalta kielitaidoltaan ei pidä vaatia liikoja.

Työpaja 3: Miten valmistamme opiskelijamme tulevaisuuden työelämään?
Työpajassa käsiteltiin seuraavia teemoja: opiskelijoiden liikkuvuusjaksojen tukeminen sekä kansainvälisyys kaikille opiskelijoille, kansainvälisyysnäkökulma opetussuunnitelmissa ja opetuksessa.

Uudenlaisena tapana valmentaa tulevia kv-jaksolle lähtijöitä nousi tässä työpajassa ns. videoinfosivu OSAOn kv-sivuilla (www.osao.fi/kv). Sivulla olisi opiskelijoiden laatimia lyhyitä videoita (kesto alle 2 minuuttia), joiden aiheina voisi esimerkiksi olla ”Näin ostan junalipun Saksassa” ja ”Näin tilaan taksin Sloveniassa”. Opiskelijat kuvaisivat videot itse kv-jaksollaan. Videoiden tarkoituksena olisi helpottaa ja tukea seuraavien opiskelijoiden työssäoppimisjaksojen arkipäiviä kyseisissä kohdemaissa.

Kansainväliseen vaihtoon valmentavaa kurssia haluttiin täydentää jatkokurssilla, joka suoritettaisiin kv-jakson jälkeen Suomessa. Jatkokurssin sisältönä olisi tulevan kv-top-jaksolle matkustavan opiskelijan opastaminen ja tukeminen ennen matkaa ja matkan aikana. Lisäksi kurssi sisältäisi mahdollisuuden toimia ulkomaalaisten opiskelijoiden isäntinä/emäntinä ("How to host"). Opiskelijoiden olisi mahdollista hyödyntää kielitaitoaan sekä kohdemaassa oppimiaan asioita ja tietoutta. Lisäksi kyseinen järjestely helpottaisi myös kv-vastaavien työtä kansainvälisiä opiskelijoita koskevien järjestelyiden osalta.

Työpajassa todettiin, etteivät opiskelijat välttämättä ole innostuneita lukemaan muiden opiskelijoiden laatimia kirjallisia matkaraportteja, mikä laskee kv-jakson kiinnostavuutta huomattavasti. Opiskelijoille voisi mahdollistaa kirjallisen matkaraportin korvaamisen videopäiväkirjalla, joka voisi olla helpompi ja mukavampi katsottava muille. Jos täydellinen korvaaminen ei onnistu, videopäiväkirjaa voisi myös pitää oppimispäiväkirjan rinnalla. Muitakin raportin korvaamisehdotuksia ilmeni, esimerkiksi blogia ehdotettiin.

Opettajien huomautettiin olevan tärkeässä asemassa pohdittaessa kansainvälisyyden tarjoamista yksiköiden opiskelijoille. Mikäli opettajat ovat kiinnostuneita kansainvälistymisestä, on opiskelijoille helpompi järjestää mahdollisuuksia kansainvälistymiseen oppitunneilla.

Opiskelijoiden kielitaitoa haluttiin parantaa, ja keinoksi ehdotettiin yhteydenottoa OSAOn toiseen yksikköön Skypen kautta (esimerkiksi Haukiputaan yksiköstä Kaukovainion liiketalouden yksikköön) ruotsin kielen oppitunneilla. He käyttäisivät ainoastaan ruotsin kieltä yhteydenpidon hoitamiseen. Todettiin, että kyseinen menettelytapa saattaisi tuoda matalamman kynnyksen käyttää kyseistä kieltä, sillä oppilaat eivät välttämättä tunne toisiaan.

Opettaja perustaisi opiskelijoille ryhmän sosiaalisessa mediassa (esim. Facebook), toteutettavia ryhmämatkoja varten. Opiskelijat tutustuisivat ulkomaalaisiin opiskelijoihin Facebookiin perustetussa ryhmässä ennen matkaa. Opiskelijoiden tulisi käyttää joko ruotsia, suomea tai kohdemaan kieltä ryhmässä asioimiseen.

Kv-top-jaksolla olevien opiskelijoiden haluttiin pitävän yhteyttä kotimaahan myös jakson aikana, esimerkiksi Skypen tai ACP-yhteyden kautta. Yhteyttä otettaisiin sovitun ryhmän opettajaan ja kv-vastaavaan. Opiskelija voisi kertoa kuulumisistaan sekä työssäoppimisestaan kuuntelijoille. Tämän arveltiin parantavan kv-top-jakson kiinnostavuutta.

Kotikansainvälisyyttä on mahdollista lisätä OSAOssa FINPECin tarjoaman harjoitusyritystoiminnan kautta. Myös kansainvälisten yritysten toivottiin osallistuvan opiskelijoiden kv-top-jaksojen toteuttamiseen. Toivottiin myös, että kansainvälisten yritysten johtoa lähestyttäisiin asiassa OSAOn johdon taholta.

Kotikansainvälisyyttä voisi myös vahvistaa ns. Living Library –idealla. Tässä opiskelijoita pyydetään esittämään kysymyksiä ryhmässä oleville ulkomaalaistaustaisille opiskelijoille, jotka kertoisivat omista kokemuksistaan ja taustoistaan ryhmän opiskelijoille. Menneisyyden kokemuksia voitaisiin vertailla ja puhua elämisestä eri kulttuureissa, jolloin hyödynnetään oman koulun kansainvälisten oppilaiden kokemuksia. Living Library -ideaa on mahdollista hyödyntää myös kielten oppitunneilla.

Innovaatiokilpailun järjestämistä oppilaille kannatettiin. Kilpailussa tiedusteltaisiin oppilaiden omia tapoja kehittää liikkuvuusprosessia ja tulokset toisivat esille uusia näkökulmia, jotka ovat saattaneet jäädä vähälle huomiolle.

Työpajatyöskentelyn jälkeen oli aika esitellä päivän tuotokset koko seminaariyleisölle. Antti Rovamo poimi esityksistä eniten pinnalle nousseet teemat loppupuheenvuoroonsa. Seminaarin tulosten valossa kehitettäviä kohteita kv-työssämme ovat:

  1. TVT:n monipuolinen hyödyntäminen

  2. henkilökunnan kieliosaaminen ja englannin kielisen opetuksen ja ohjauksen lisääminen

  3. kansainvälisyysosaamisen ja motivaation näkyminen kehityskeskusteluissa sekä

  4. opiskelijoiden ja henkilökunnan kansainvälisten vaihtokokemusten jakamisen tehostaminen.

Näihin aiheisiin saimme hyviä käytännönideoita seminaariväeltä. Kiitos kaikille osallistuneille! Tästä on hyvä jatkaa tulevien lukuvuosien suunnittelua.

Kiittäen seminaarin järjestäjät: Katariina Walker, Heidi Viljakainen, Anna Pentti ja Hanna Sainio

    

Hankeblogeissa kirjoitetaan koulutuksen kehittämisestä sekä hankkeiden toimintaan ja tuloksiin liittyvistä asioista. Kirjoittajina ovat pääasiassa OSAOn hanketoiminnassa mukana olevat henkilöt, kuten projektipäälliköt.

Blogiarkisto