OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Nyt / Blogi / Nyt-blogi / Ammatillisen koulutuksen murros syventää yritysyhteistyötä

Ammatillisen koulutuksen murros syventää yritysyhteistyötä

Lähitulevaisuudessa yritysten asiantuntijat tulevat olemaan entistä vahvemmin läsnä ammattiopistojen arjessa. Myös opettajuus muuttaa muotoaan.

Lähitulevaisuudessa yritysten asiantuntijat tulevat olemaan entistä vahvemmin läsnä ammattiopistojen arjessa. Myös opettajuus muuttaa muotoaan.

Opetusministeriö on valmistellut kuluvalle vuodelle linjauksia, jotka merkitsevät isoa murrosta ammatillisen koulutuksen rakenteille. Tutkintorakenteissa otetaan käyttöön vahvemmin joustava moduulimalli; tämän uudistuksen tarkoituksena on entisestään kohentaa aiempien opintojen tunnustamista ja joustavoittaa kokonaisvaltaisesti opintojen läpäisyä.

Uudistuksella pyritään tehostamaan opintoja eli lyhentämään opiskeluaikoja. On mahdollista, että niin sanottu 2+1 malli tulee entistä laajemmin käyttöön oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa koulutuksessa. Tämä olisi raju uudistus myös yrittäjien kannalta, sillä hurjimmillaan koko kolmas vuosi eli tuo +1 toteutettaisiin työssäoppimalla. On syytä kysyä, onko tämä uudistus täysin realistinen? Ovatko yrityksemme tai julkisen sektorin toimijamme valmiita ottamaan yhä useampia nuoria tai aikuisempia työssäoppimiseen? Vastaukseni on, ettei nykymallilla, johon rahoituksenkin lasken mukaan. Sen sijaan entistä laajempi yhteistyö oppilaitosten ja yritysten välillä on välttämätöntä. Edelleen on tärkeää kouluttaa yritysten työntekijöitä työpaikkaohjaajiksi, mutta ennakoin, että jo lähitulevaisuudessa yritysten asiantuntijoiden olevan entistä vahvemmin läsnä ammattiopistojen arjessa koulun seinien sisällä – päivittäin. Yhtä lailla koulutuksen vienti vankemmin yrityksiin vaatii opetushenkilöstön orientoitumista entistä työelämäläheisempään suuntaan. Opettajuus muuttaa muotoaan: perinteinen ammatillinen opettaja ei katoa mihinkään, mutta työelämän arjessa työskentelevä opettajuus vahvistuu. Opettajasta tulee entistä vahvemmin yrityselämän signaalien vastaanottaja, joka välittää viestin eteenpäin oppilaitoksen sisällä.

Vuoden 2017 alkuun mennessä ammatillisen koulutuksen ylläpitäjäluvat uusitaan kaikkialla Suomessa. Opetusministeriön linjauksen mukaan alle 2000 opiskelijan toimijoita ei tuon jälkeen enää olisi. 2000 opiskelijan raja ei voi kuitenkaan olla ehdoton, koska niin erilaisia omistuspohjia ja toimintoja oppilaitoksilla on; mainittakoon esimerkkinä saamelaisten koulutuskeskus ja ammatilliset erityisoppilaitokset.

Mitä uudistus merkitsee Pohjois-Pohjanmaalla? Ainakin se merkitsee sitä, että Oulun seudun koulutuskuntayhtymän ja sen ylläpitämän Oulun seudun ammattiopiston asema vahvistuu. Jo nyt OSAOlla on yli 11 000 opiskelijaa, ja tämän vuoden yhteishaussa OSAO oli suosituin ammattiopisto. Osekkin tehtävänä on palvella koko Pohjois-Suomea; on kuitenkin toivottavaa, ettei ylläpitäjäjärjestelmän muutos olisi liian jyrkkä. Liian nopea keskittäminen voi vahingoittaa ammatillisen koulutuksen alueellista vaikuttavuutta, mikä heijastuu pahimmillaan ikävästi pienempien paikkakuntien yritysten ja julkisen sektorin työvoiman saantiin. Ammatillisen koulutuksen murros on myös yritysten murros, johon vastaamme työelämäläheisellä päivitetyllä otteella.

Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja

Kommentointi

Nyt-blogi on ajankohtainen silmäys OSAOssa tai maailmalla pinnalla oleviin asioihin. Blogilla on vaihtuva kirjoittaja, joka on yleensä OSAOn henkilökunnan jäsen. Blogi päivittyy pari kertaa kuukaudessa.

Blogiarkisto