OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Nyt / Blogi / Nyt-blogi / Tehokkuus ja työelämäläheisyys ratkaisevat

Tehokkuus ja työelämäläheisyys ratkaisevat

Osekkin johtaja Jarmo Paloniemi puhui kaivosalan juhlassa Taivalkoskella lokakuussa 2013. Kuvassa yksikönjohtaja Teija Tolonen (vas.), Jarmo Paloniemi ja Metso Minerals Oy:n tukipalvelujohtaja Kari Kokkonen. Takana yksikönjohtaja Alpo Kaisto.

Osekkin johtaja Jarmo Paloniemi puhui kaivosalan juhlassa Taivalkoskella lokakuussa 2013. Kuvassa yksikönjohtaja Teija Tolonen (vas.), Jarmo Paloniemi ja Metso Minerals Oy:n tukipalvelujohtaja Kari Kokkonen. Takana yksikönjohtaja Alpo Kaisto.

Vanhasta on osittain luovuttava ja uudet ajatukset on rohkeasti otettava käyttöön. Henkilöstön uusiutumiskyky ja johtajuuden taso ratkaisevat vielä enemmän kuin käytössä olevat eurot. Seuraavina vuosina työelämäyhteyksien laadun parantaminen on avainasemassa.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymä on ollut viime vuosina suuressa murroksessa. Vuoden 2014 alusta Osekkista irtosi Oulun ammattikorkeakoulu Oy. Uudistukset jatkuvat, kun uuden toiminta- ja taloussuunnitelmakauden (TTS) aluksi Oulun seudun ammattiopiston lautakunta lakkautetaan, ja sen tehtävät siirtyvät yhtymähallitukselle. Osekkiin muodostetaan myös niin sanotut ylläpitäjäpalvelut, johon kuuluvat yhtymä,- opiskelija- ja kiinteistöpalvelut. Osekk on yksi toimiala, jonka tulosalueet ovat OSAOn opetusyksiköt ja ylläpitäjäpalvelut. Muutoksilla pyritään hakemaan toimintojen tehostusta sekä kustannussäästöjä. Vuoden 2015 alusta otetaan käyttöön myös uusi perussopimus ja hallintosääntö. Hallinnolliseen uudistamiseen toiminta- ja taloussuunnittelukaudella (TTS) liittyy myös Osekk Oy:n perustaminen. Lakien uudistuessa osa maksullisesta palvelutoiminnasta ja työvoimakoulutus pitää yhtiöittää.

Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokous hyväksyi kesäkuussa 2014 Osekkin strategian 2020. Uuden strategian jalkautus on käytännössä jo alkanut, ja on määräävänä tekijänä myös uudessa TTS:ssä. Keskeisenä haasteena on opiskelijapalveluiden tehokkuuden kohentaminen, vaikka ne ovat jo nyt Suomen kolmen kärjessä. Olemme onnistuneet vakiinnuttamaan negatiiviset erot alhaiselle tasolle ja koulutuksen jälkeinen työllistyminen sekä jatko-opintoihin pääsy ovat hyvällä tasolla. Opintojen läpäisyssä olemme parantaneet viimeisen seitsemän vuoden alusta tulosta selvästi, mutta edelleen on parannettavaa. Tämä toteutetaan täydennyskouluttamalla edelleen opetushenkilöstöämme ja päivittämällä opintojenohjausprosesseja. HOPS- ja HOJKS-prosessit ovat avainasemassa varsinkin uudistuneen yhteishakujärjestelmän suosiessa peruskoulunsa päättäneitä nuoria.

Vuoden 2015 aikana opetusministeriö auditoi kaikki ammatillisen koulutuksen toimijat Suomessa. Ministeriö käyttänee auditointia hyödyksi ylläpitäjäjärjestelmän muutoksessa. Uudet järjestämisluvat astuvat voimaan 1.1.2017. Osekkilla ei ole odotettavissa vaikeuksia uuden luvan saamisessa. Sen sijaan järjestäjäkentän mahdollinen muutos Pohjois-Pohjanmaalla tietää Osekkille neuvotteluita useamman pienemmän toimijan kanssa. Samanaikaisesti ylläpitäjärjestelmän ”remontin” kanssa toteutetaan rahoitusmuutos, jossa tuloksellisuuden merkitys painottuu jatkossa aiempaa enemmän. Pedagogisten tulosten vaikutus talouteen siis kasvaa. On myös huomioitava, että ammatillisen koulutuksen rahoitusleikkaukset yksikköhintojen osalta jatkuvat. Näihin leikkauksiin Osekk on vastannut jo ennakoivasti. Yhtenä reflektiona on ollut kiinteistöjen käytön tehostaminen. Kiinteistöjen osalta muutoksia on tulossa paljon: yksikään opetusyksikkö ei jää ilman laajempaa tarkastelua – lukuunottamatta ehkä Haukipudasta, joka on vasta uudelleenrakennettu. Pyrkimyksenä on vähentää kampusten ja kiinteistöjen määrää, jolloin rahat kohdistuvat entistä vahvemmin tärkeimpään eli opiskelijan koulutukseen.

Oppilaitosmuotoisessa koulutukseen tulee rahoitusjärjestelmän muutoksen ohella perustutkintouudistus. TUTKE vaatii organisaatioltamme ketteryyttä ja luovuutta. Vanhasta on osittain luovuttava ja uudet ajatukset on rohkeasti otettava käyttöön. Viimeisten vuosien aikana on aikuiskoulutuksesta leikattu Suomessa voimakkaasti: jopa yli 30 % oppisopimuskoulutuksen ja työvoimahallinnollisen sekä täydennys- ja lisäkoulutuksen resurssista on poistunut. Kun tähän lisätään yhteishakujärjestelmän muutos, joka ”löi korville” aikuisempia tutkinnon suorittaneita, on tilanne ollut ammattia vaihtavien osalta vaikea. Aikuiskoulutuksen määrät ovat kuitenkin Osekkissa pysyneet varsin hyvinä; olemmehan muun muassa edelleen Pohjois-Suomen suurin oppisopimuskouluttaja.

Henkilöstön uusiutumiskyky ja johtajuuden taso ratkaisevat vielä enemmän kuin käytössä olevat eurot. Seuraavina vuosina työelämäyhteyksien laadun parantaminen on avainasemassa. Meidän täytyy saada koulutustamme kautta linjan enemmän työelämäläheisemmäksi. Tämä työ haastaa ennen kaikkea opetushenkilöstömme. Olemme edelleen Suomen vetovoimaisin suurista ammatillisen koulutuksen järjestäjistä. Oulun yksikkömme vetävät hyvin, mutta haasteet Pudasjärvellä ja ennen kaikkea Taivalkoskella ovat isot. Kyseisten koulutusyksiköiden vetovoiman pitää parantua, jotta koulutuksen jatko olisi paikkakunnilla tulevaisuudessakin mahdollista yhtä laajamittaisena kuin se on nyt. Vastuullisena kuntayhtymänä vastaamme jatkossakin koko Pohjois-Suomen ammatillisen koulutuksen haasteisiin.

Jarmo Paloniemi, Oulun seudun koulutuskuntayhtymän johtaja  

Kommentointi

Nyt-blogi on ajankohtainen silmäys OSAOssa tai maailmalla pinnalla oleviin asioihin. Blogilla on vaihtuva kirjoittaja, joka on yleensä OSAOn henkilökunnan jäsen. Blogi päivittyy pari kertaa kuukaudessa.

Blogiarkisto