OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Nyt / Blogi / Nyt-blogi / Ammattiopistot soveltuvat hyvin maahanmuuttajien alkukoulutukseen

Ammattiopistot soveltuvat hyvin maahanmuuttajien alkukoulutukseen

Yksikönjohtaja Kirsti Joki-Tokola Muhoksen opetusmaatilalla.

Yksikönjohtaja Kirsti Joki-Tokola Muhoksen opetusmaatilalla.

Turvapaikan tai oleskeluluvan saaneet maahanmuuttajat tulevat lähivuosina olemaan tärkeä koulutettava ryhmä ammatillisissa oppilaitoksissa. Ennen ammatillista koulutusta opiskellaan suomen kieltä ja kulttuuria. Tämä tapahtuu tavallisesti niin, että ensin osallistutaan kotoutuskoulutuksiin ja sen jälkeen riittävän kielitaidon jo hankkineena ammatilliseen koulutukseen valmistavaan koulutukseen. Kotoutuskoulutusta ovat järjestäneet yksityiset koulutusyritykset ja valmistavaa koulutusta ammatilliset oppilaitokset.

Olen toiminut aiemmin vuosia rehtorina sellaisessa luonnonvara-alan ammatillisessa oppilaitoksessa, jossa järjestettiin valmistavaa koulutusta maahanmuuttajille. Toteutimme opetussuunnitelman niin, että kolmena tai neljänä päivänä viikossa opiskelijat opiskelivat pääasiassa suomen kieltä ja kulttuuria ja tutustuivat Suomen yhteiskuntaan opettajan ja ohjaajan johdolla. Perjantaisin opiskelijat osallistuivat koulun arkeen tekemällä töitä koulun muiden työntekijöiden kuin opettajien kanssa. Tavoitteena oli harjaannuttaa heitä käyttämään suomen kieltä aidoissa arkielämän tilanteissa. Samalla opiskelijat näkivät käytännössä, miten suomalainen työelämä toimii ja on tasa-arvoinen: ei ole tiukkaa rajaa naisten ja miesten töissä ja naiset voivat toimia työnjohtajina siinä missä miehetkin.

Tehtäviä, missä opiskelijat toimivat, olivat oppilaitoksen siivous, opetusmaatilan pienimuotoiset rakennus- ja metallityöt ja helpot maatilan ja oppilaitosruokalan avustavat työt. Eläintenhoitotöitä opiskelijoilla ei paljoa teetetty sen takia, että vajaalla kielitaidolla eläintenhoitotöissä tapaturmariski arvioitiin liian suureksi.
Kokemusteni mukaan ammatilliset oppilaitokset sopivat erittäin hyvin valmistavan koulutuksen paikaksi ja yksi tärkeä ominaisuus, mikä niillä on, on niiden tarjoamat monipuoliset oppimisympäristöt ja mahdollisuus tutustuttaa opiskelijoita monenlaisiin ammattialoihin. Maahanmuuttajilla ei nimittäin välttämättä ole käsitystä siitä, minkälaisia ammattiuria ja –aloja Suomessa voi olla ja samankin ammatin sisältö voi Suomessa olla aivan muuta kuin mihin kotimaassa on tottunut. Esimerkiksi kotimaassa karjapaimenena työskentely on ollut aivan muuta kuin suomalaisessa automaatio- ja säätötekniikkaa täynnä olevassa navetassa työn tekeminen. Näinä perjantain työpäivinä huomasimme myös, että monilla maahanmuuttajaopiskelijoilla oli monipuolisia kädentaitoja ja valmistavan koulutuksen jälkeen heitä lähtikin opiskelemaan monille eri aloille.

Nyt kun maahanmuuttajia on tullut paljon maahamme, kannattaisi valmistavan koulutuksen suomen kielen lähtötasovaatimusta madaltaa. Vaatimustaso on nykyisellään niin korkea, että vaikka opiskelija olisi suorittanut kolme kotoutumiskoulutuksen suomen kielen kurssia, ei hänen kielitaitonsa välttämättä riitä valmistavaan koulutukseen. Julkisuudessa onkin esitetty kantoja, että vaatimustasoa madallettaisiin. Tämä olisi hyvä, jotta ihmisiä saataisiin nopeammin ohjattua ammatilliselle uralle. Myös se, että ammatillisissa oppilaitoksissa järjestettäisiin kotouttamiskoulutuksia turvapaikan tai oleskeluluvan saaneille, on harkinnan arvoinen asia. Näin maahanmuuttajaopiskelijat pääsisivät varhaisessa vaiheessa paremmin integroitumaan suomalaiseen yhteiskuntaan kuin jos koulutus järjestetään esimerkiksi vastaanottokeskusten tiloissa. Toivomus on myös, että kielikoulutusta ei jouduttaisi toteuttamaan liian vähillä resursseilla, sillä kokemusteni mukaan turvapaikan saaneilla voi olla monenlaisia oppimisen esteitä ja opettaja voi luokassa tarvita ohjaajan tai kouluavustajan kaverikseen, jotta opetusta voidaan antaa tuloksellisesti.

Kirsti Joki-Tokola, yksikönjohtaja, OSAOn Muhoksen yksikkö

Kommentointi

Nyt-blogi on ajankohtainen silmäys OSAOssa tai maailmalla pinnalla oleviin asioihin. Blogilla on vaihtuva kirjoittaja, joka on yleensä OSAOn henkilökunnan jäsen. Blogi päivittyy pari kertaa kuukaudessa.

Blogiarkisto