OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Nyt / Blogi / Nyt-blogi / Vastuullista ja moniammatillista oppimista VOO-harjoittelunohjausmenetelmän avulla

Vastuullista ja moniammatillista oppimista VOO-harjoittelunohjausmenetelmän avulla

Ensimmäiset kokemukset ohjausmallista sekä opiskelijoilta, hoitajilta että opettajilta ovat positiivisia.

Ensimmäiset kokemukset ohjausmallista sekä opiskelijoilta, hoitajilta että opettajilta ovat positiivisia.

VOO - vastuuta ottamalla opit -harjoittelunohjausmenetelmä pilotoidaan keväällä 2016 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä (Ppshp) lasten ja nuorten vastuualueella. Harjoittelunohjausmenetelmä otetaan käyttöön ensimmäisenä lasten ja perheiden hoitotyössä lastenkirurgian- ja gastroenterologian yksikössä osastolla 60. Yhteistyössä ovat mukana OSAOn Kontinkankaan yksikön lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisalan lähihoitajaopiskelijoita (n=8) sekä Oulun ammattikorkeakoulujen (AMK ja DIAK) sairaanhoitajaopiskelijoita (n=8).

Toimintamalli eroaa perinteisestä työssäoppimisesta siten, että opiskelijat työskentelevät opiskelijaparina ottaen kokonaisvastuun lapsen ja perheen hoidon suunnittelusta, toteutuksesta ja arvioinnista. Työpaikkaohjaajan rooli muuntuu perinteisestä ohjaajan roolista enempi mentorin rooliin. Harjoittelun edetessä hänen roolinsa kaventuu ja hän puuttuu toimintaan tarvittaessa. Hoitajat ovat kaiken aikaa kokonaisvastuussa hyvän ja turvallisen potilashoidon toteutumisesta. Opiskelijoita kannustetaan itse miettimään ratkaisuja erilaisiin hoitotyön tilanteisiin. Tällöin sekä yksilöllinen että toinen toisiltaan oppiminen mahdollistuvat. Samoin sisäinen motivaatio ja ammatillinen kasvu kehittyvät.

Kehittyvä ja uudistuva työelämä haastaa koulutuksenjärjestäjät ja työelämän tiiviiseen yhteistyöhön ja kehittämään opetukseen ja oppimiseen uusia työelämälähtöisiä toimintamalleja. Opetushallitus on vuodesta 2012 alkaen tukenut erilaisia ”Vastuuta ottamalla opit”- hankkeita. VOO-harjoittelunohjausmenetelmässä tavoitteena on opiskelijan vastuullinen ja itseohjautuva ammatillinen oppiminen aidoissa työtilanteissa. Tavoitteena on myös tiivistää opiskelijoiden, opettajien ja hoitohenkilökunnan välistä moniammatillista yhteistyötä. Tämä toteutuu mm. koko opiskelijaryhmän yhteisohjauksilla. Lisäksi tavoitteena on myös työssäoppimispaikkojen saatavuuden parantuminen. Toimintamalli mahdollistaa isomman opiskelijamäärän sijoittumisen osastoille sekä erillisten työssäoppimisen paikkojen tarpeen väheneminen. Tämä säästää myös opettajien aikaa, kun hänen ei tarvitse kulkea useassa työssäoppimisen paikassa, vaan hän voi käyttää ohjausaikaa tehokkaasti olemalla läsnä osastolla.

Tässä pilotoinnissa testattava VOO-harjoittelunohjausmenetelmä pohjautuu Hollannin teaching department -kokeiluissa luotuun terveydenhuoltoalan opiskelijoiden työssäoppimisen malliin. Hollannissa mallista on kokemusta jo yli 10 vuoden ajalta. Myös Tukholman Karolinskan yliopistollinen sairaala käyttää toimintamallia osastoillaan opiskelijoiden ohjauksessa ja oppimisessa. Suomessa Ylivieskan ammattiopisto on ollut mukana kehittämässä mallia kunnallisessa vanhusten palvelukeskuksen osastolla vuodesta 2012 alkaen. Viime vuonna malli on otettu käyttöön ensimmäistä kertaa erikoissairaanhoidossa Päijät-Hämeen keskussairaalassa Lahdessa, jossa opiskelijat tulivat ammattikorkeakouluista. Samaan aikaan Ppsph:ssa Medisiinisellä tulosalueella on kehitetty samankaltaista opetusmoduulitoimintaa aikuisten hoitotyössä. Suomessa lasten ja perheiden hoitotyöhön mallia ei ole kokeiltu aiemmin ja sen toimivuutta testataan keväällä 2016 OYS:n lasten kirurgisella osastolla (osasto 60). Jatkossa VOO-harjoittelunohjausmenetelmää on tarkoitus ottaa käyttöön laajemminkin lasten ja naisten tulosalueen yksiköissä. Maailmalta ja Suomesta saadut opiskelija- ja asiakaspalautteet ovat olleet hyviä ja se tukee opiskelijan vastuullista ja itseohjautuvaa ammatillista kehitystä.

VOO-viikot käynnistyivät maaliskuussa 2016. Lähihoitajaopiskelijat ovat työssäoppimassa osastolla 60 kolmesta neljään viikkoa ennen varsinaisten neljän VOO-viikon alkamista. Osastolla on yhtä aikaa neljä sairaanhoitaja- ja neljä lähihoitajaopiskelijaa. VOO-harjoittelun aikana opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat lapsipotilaiden kokonaisvaltaisen hoitotyön yhteistyössä moniammatillisen tiimin kanssa. Yhteinen työssäoppimispaikka ja -aika lisäävät mahdollisuutta ymmärtää ja hyötyä toisen opiskelijan kokemuksista. He toimivat samalla tavoin kuten tulevat valmistuttuaan toimimaan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöinä.

Osastolla on kaksi VOO-potilashuonetta, joiden toiminnasta opiskelijaryhmä ottaa päävastuun työssäoppimisjakson aikana. Jakso alkaa kahdella perehdytyspäivillä, jonka jälkeen opiskelijat ja ohjaavat VOO-hoitajat ottavat vastuulleen 1-2 lapsipotilasta / potilashuone. Aluksi VOO-tiimi vastaa ns. osaston helpoimmista lapsipotilaista ja harjoittelun edetessä potilaiden hoitoisuus kasvaa. Samat lapset voivat olla hoidettavana myös seuraavassa työvuorossa tai lapset voivat vaihtua joka vuoroon. Lapsipotilaiden valinta VOO-harjoitteluhuoneeseen suunnitellaan etukäteen ja lapsen huoltajilta kysytään siihen suostumus. VOO-tiimillä on oma hoitajakanslia sekä oma puhelin VOO-huoneissa hoidettavien lapsipotilaiden hoidon järjestämiseksi. Osaston koko henkilökunta sekä yhteistyökumppanit (esim. lasten leikkaussali, fysioterapeutit, röntgen henkilöstä) on perehdytetty uuteen harjoitteluohjausmenetelmään.

Opiskelijat työskentelevät sairaanhoitaja- lähihoitajaopiskelijaparina maanantaista sunnuntaihin kolmessa työvuorossa (A, I, Y). Heille suunnitellaan etukäteen työvuorot neljäksi viikoksi. Sijaisjärjestelyistä, esimerkiksi sairastumistilanteissa, opiskelijat vastaavat itse. He perustavat itse WhatsApp- viestiketjuringin sen mahdollistamiseksi. Hoitotyön lisäksi opiskelijat oppivat työelämän pelisääntöjä ja vastuun ottamista. Esimerkiksi molemmat VOO-opiskelijat eivät voi lähteä samanaikaisesti pois osastolta syömään.

Työpaikkaohjaajan ja opettajan rooli mallissa on toimia opiskelijan tukena ja mentorina sekä varmistaa, että opiskelijan tiedot ja taidot ovat riittävät annettuihin lapsipotilaisiin ja hoitotyön tehtäviin. Aluksi ohjaajien tuki ja konkreettinen ohjaus on tiiviimpää, mutta opiskelijoiden tietojen ja taitojen kasvaessa myös vastuu lisääntyy, jolloin mahdollistuu myös itsenäisempi ja vastuullisempi työskentely. Työpaikkaohjaaja on kuitenkin aina vastuussa opiskelijoiden toiminnasta ja siitä, että heidän taidot ovat työn vaatimusten mukaiset. Työpaikkaohjaaja antaa opiskelijoiden suunnitella ja toimia itsenäisesti ja puuttuu toimintaan vain tarvittaessa. Ajatuksena on, että opiskelijat alusta lähtien oppivat itse etsimään ratkaisuja käytännön työn haasteisiin, eikä ohjaaja anna vastauksia valmiina. Myös opettajan rooli muuttuu moniammatilliseksi ohjaajaksi koko opiskelijaryhmän ohjaamisen myötä.

Ensimmäiset kokemukset ohjausmallista sekä opiskelijoilta, hoitajilta että opettajilta ovat positiivisia. ”Ohjausmalli on toimiva ja työntekeminen vastuullisemmin opettaa paljon. Yhteistyö sairaanhoitajaopiskelijoiden kanssa tuntuu hyvältä ja mukavalta” toteaa lähihoitajaopiskelija Elisa Halttu ensimmäisten Voo-työvuorojen jälkeen. Myös sairaanhoitajaopiskelija Riikka Juntusen kommentit ovat samansuuntaisia: ”Tosi mielekäs tapa oppia. Oppii toimintatapoja ja oman toiminnan suunnittelua. Ohjaajat ovat oikeasti meitä varten ja pystyy kysymään ja käymään asioita paremmin läpi heidän kanssaan. Rauhallinen oma kanslia hyvä juttu. Opiskelijana tulee arvostetumpi olo ja uskaltaa tehdä asioita”. Voo-hoitajista Sini toteaa: ”Opiskelijat pääsevät tekemään, itse tekemällä oppii. Ohjaajan rooli on olla taka-alalla, ohjata sanallisesti. Ohjaajan näkökulmasta opiskelijalle muodostuu selkeämpi kokonaiskuva, mitä ja miksi tehdään. Opiskelijan kehittymisen huomaa paremmin. Itsekin oppii ja saa paljon opiskelijoilta”.

Kirjoittajat:
Anu Ihme, lehtori, OSAO/Kontinkankaan yksikkö, Lasten ja nuorten hoidon ja kasvatuksen osaamisala
Anne Vehkaperä, opetuskoordinaattori, PPSHP/OYS, lasten ja naisten tulosalue
Mailis Mäkelä, osastonhoitaja, PPSHP/OYS, lasten ja nuorten vastuualue
Seija Miettinen, ylihoitaja, PPSHP/OYS, lasten ja naisten tulosalue

Lähteet:
Lindh Falk, A, Hult, H, Hammer, M, Hopwood, N & Abrandt Dahlgren, M: One site fits all? A student ward as a learning practice for interprofessional development, 2013
Nordströ G et all: Working and learning together, Medical Edugation 2004, 38:727-736.

Nyt-blogi on ajankohtainen silmäys OSAOssa tai maailmalla pinnalla oleviin asioihin. Blogilla on vaihtuva kirjoittaja, joka on yleensä OSAOn henkilökunnan jäsen. Blogi päivittyy pari kertaa kuukaudessa.

Blogiarkisto