OSAO

FI EN
Tulosta
Etusivu / Nyt / Blogi / Nyt-blogi / Arvoisat uudet ylioppilaat, opiskelijat, läheiset, oppilaitosten henkilökunta - hyvä juhlaväki

Arvoisat uudet ylioppilaat, opiskelijat, läheiset, oppilaitosten henkilökunta - hyvä juhlaväki

Raija Näppä puhui valmistuneille Kastellin monitoimitalossa pidetyssä juhlassa 5.12.2018.

Raija Näppä puhui valmistuneille Kastellin monitoimitalossa pidetyssä juhlassa 5.12.2018.

OSAOn ammattilukiosta valmistui tänään 14 uutta ylioppilasta. Vararehtori Raija Näppä piti puheen ylioppilaiden juhlassa, jossa samalla juhlistettiin itsenäistä Suomea. Julkaisemme puheen tekstin muodossa ja tämän myötä onnittelemme valmistuneita ja toivotamme kaikille hyvää itsenäisyyspäivää!

Vararehtorin puhe uudelle ylioppilaalle

Tänään on juhlapäivä. Juhlapäivän ajankohta on merkittävä, koskettava ja vaikuttava. Juhlimme Suomen 101. itsenäisyyspäivää virallisesti huomenna, mutta tänään tässä juhlassa yhdistämme mitä upeimmalla tavalla ylioppilaiden odotetun juhlapäivän ja samalla pysähdymme yhdessä kunnioittamaan sitä, että miehemme ja naisemme taistelivat niin taistelurintamalla kuin kotirintamalla sen puolesta, että sinä ja minä saamme mahdollisuuden käyttää jokaisen päivän vapaana pyrkimään kohti unelmiamme.

Voisiko itsenäisyyttä syvemmin kunnioittaa, kuin opiskelemalla ja saavuttamalla unelmansa. Voisiko olla arvokkaampaa ajankohtaa juhlistaa tätä saavutusta.

Teille, jotka opiskelette vielä, haluan kannustaa ylittämään jokaisena päivänä itsenne. Kannustan luottamaan, että ihminen saattaa katua tekemättömiä asioita, mutta tehdyt asiat tuovat meille aina uuden näkökulman asioihin. Suora polku määränpäähän ei ole aina se mitä tavoitella, koska sivupolut tuovat elämään sen sisällön, mitä lopulta elämäksi kutsutaan.

Henkilökunnalle haluan sanoa tänään: Tänä päivänä juhlan ilossa saattaa häivähtää kaiho. Tänään te päästätte lentoon opiskelijanne, joiden mukana olette iloinneet, surreet, kenties heidän puolestaan joskus epätoivon hetkiäkin kokeneet. Mutta luottaen, joskus ehkä ainoana heihin uskoen. Silloinkin, kun he eivät itse nähneet omia voimavarojaan ja taitojaan. Silloinkin, kun Wilma-merkinnät ovat uuvuttaneet, tentintarkastuksessa punakynät suihkineet ja myöhästyjälle olisi tehnyt mieli sanoa: miksi taas? Mutta siitä huolimatta jaksoit sanoa: Tervetuloa! Kiitos kun tulit kuitenkin. Tämä päivä tekee noista hetkistä sen arvoisia. Nyt on hyvä hetki ottaa itsensä syleilyyn ja arvostaa itseänne siitä työpanoksesta minkä te olette tehneet. Ilman teitä juhlaa ei olisi. 

Vanhemmille haluan sanoa tänään: Iloitkaa nuorenne puolesta ja nuorenne kanssa. Ole ylpeä hänestä näkyvästi ja isolla äänellä. Ole myös rohkeasti ylpeä itsestäsi. Koska jokainen posken hipaisu, illalla sänkyyn peittely, rohkaiseva sana, ei-sanan merkityksen opettaminen, rajojen asettaminen, raskaimman pettymyksen hetkellä syliin ottaminen, valmisti nuortasi ponnistelemaan kohti tätä päivää ja onnistumaan. Se, että et luovuttanut, antoi lapsellesi uskon omaan onnistumiseen. Ilman sinun rakkauttasi ja huolenpitoasi tämä päivä ei olisi niin täydellinen kuin se nyt on lapsellesi.

Isovanhempien onneen sekoittunee syvää ylpeyttä ja hiljaista viisautta oivalluksesta ajan kulumisesta. Ajan helminauhassa jokainen helmi seuraa varmassa järjestyksessä toisiaan ja jonka haurauden kunnioituksen ymmärtää vasta iän tuomalla viisaudella. Ilman tätä viisautta päivän ainutkertaisuus voisi jäädä huomaamatta.

Sisaruksille (olittepa biologisia tai sitten sielunsisaruksia) haluan sanoa kiitos, että opetit hänelle jakamista, puolen pitämistä ja pidit huolen, ettei hän ala aivan liikoja luulemaan itsestään. Pitäkää huoli, että pysytte toistenne elämässä mukana. Ihminen saa - ja hänen pitääkin pelätä joskus, mutta pelätkää yhdessä. Myös ilot ovat suurempia jaettaessa ne merkityksellisen ihmisen kanssa. Ilman sinua, tämän päivän loiste ei olisi niin kirkas.

Ja arvoisa tuore ylioppilas, pyysin ystäviltäni apua siihen, mitä minä sanoisin juhlapäivänäsi onnitellessani Sinua upeasta työstä. Näin heitä mukaillen ja omia ajatuksiani mukaan liittäen sanon juuri Sinulle.

Toivon, että katsot itseäsi joka päivä peiliin ja toteat itsellesi: Lähde kohti tulevaisuutta rohkeasti pystyssä päin ja luottaen. Elämä kyllä kantaa Sinua. Vaikka suunnittelemasi reitti ei olekaan se, mille lopulta päädyt. Se on juuri kuitenkin se oikea ja kaiken vaivan arvoinen.

Seuraavan Markus Mäkelän runon sanoin tuon tervehdyksen tähän Itsenäisyyspäivänjuhlaan ja onnittelen ylioppilaita:

Kuin juokseva koski
tai virtaava joki
kohtaa kaaren ja kiven juuren.
Samoin elämä hioo ihmisestä itsensä parhaan version
valolla ja varjolla.

Kiitos, että saan olla osa juhlaa.


Kirjoittaja toimii vs. vararehtorina OSAOssa.  

Nyt-blogi on ajankohtainen silmäys OSAOssa tai maailmalla pinnalla oleviin asioihin. Blogilla on vaihtuva kirjoittaja, joka on yleensä OSAOn henkilökunnan jäsen. Blogi päivittyy pari kertaa kuukaudessa.

Blogiarkisto