OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / Nyt / Jutut / Akuutti työvoimapula kaivos- ja maarakennusaloilla

Akuutti työvoimapula kaivos- ja maarakennusaloilla

Akuutti työvoimapula kaivos- ja maarakennusaloilla

Työvoimapulasta kärsivät Ruotsi ja Norja etsivät miljardihankkeilleen tekijöitä Pohjois-Suomesta.

OSAO on lähtenyt rohkeasti tuottamaan kaivannaisalan palveluja, tuotteita ja tuotekehitystä Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Etelä-Lapin alueella. Vastaamme näin alueellisesti kasvavaan laadulliseen työvoimatarpeeseen.

Taivalkosken yksikön huippunykyaikainen murskauskalusto prosessiautomaation ja simulaattoreiden kanssa palvelee laaja-alaisesti kaivos- ja maarakennuskoneenkuljettajien oppimista. Opiskelijan osaamisen kehittämisessä kaivannaisalan toimintaympäristö on laaja.

Koulutuksen rinnalla olemme koulutuksen tason ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi osallistuneet tänä vuonna mm. Outokummun malmikiven murskauksen koeajoon, Oulun yliopiston tutkimustoimintaan hihnakuljettimen rakeisuuden kuvauksissa sekä Kajaanin ammattikorkeakoulun insinööritöihin mittausautomaation kehittämisessä. Koeajojen aikana opiskelijat tekevät kiviainesanalyysiä mukana kulkevassa laboratoriokontissa. Tällä tavalla varmistetaan murskaustuotteiden laatu. Kaikki nämä ovat olleet osa opetusta, ja samalla hyvää kokemusta opiskelijoille ja hyödyllistä tutkimusten tilaajille. 

Kaivannaisalan koulutus on työelämäläheistä
Kaivannaisalan koulutussuunta OSAOssa on uusi, ja se aloitti toimintansa 2013. Koulutamme kaivosalan osaamisalan kautta kaivosmiehiä, jotka tekevät louhinnan keskeisiä työtehtäviä. Opiskelija osaa huoltaa käyttämiään koneita ja laitteita ja tehdä ennakoivaa ja korjaavaa kunnossapitoa. Prosessin käynnissäpito on keskeisin tehtävä; opiskelija osaa säätää ja valvoa koneautomaation avulla prosessia käynnin aikana. Myös rikastusta käsitellään mekaanisen hienonnuksen ja rikastuksen yksikköprosessien osalta. Näin hän ymmärtää kaivos- ja rikastustekniikkaa.

Kaivosalan koulutuksen rinnalla OSAOn Taivalkosken yksikössä myös maarakennuskoneen kuljettajat saavat vahvan kokemuksen murskaus- ja kaivannaisalan toiminnasta. 3-vuotisen ammatillisen perustutkinnon lisäksi järjestämme näyttötutkintoperusteista koulutusta aikuisille, eli muutaman päivän kestäviä lyhytkursseja laitetoimittajan järjestäminä. Tulevaisuudessa myös ammattitutkinto on mahdollista. Työelämäläheisyys koulutuksissa takaa hyvät työllistymismahdollisuudet opiskelun päätyttyä.

Työvoimapula vaivaa kaivos- ja maarakennusalaa
Suomessa on lukuisia kannattavaksi laskettuja kaivoshankkeita meneillään jo nykyisten toiminnassa olevien kaivosten lisäksi.Tällaisia hankkeita ovat esimerkiksi kaivosteollisuudessa Sotkamon hopeakaivos, Otanmäen vanadiinikaivos, Soklin kaivos, Mustavaaran vanadiinin kaivos ja energia-alalla Fennovoimahanke. Kaivosteollisuuteen odotetaan syntyvän työpaikkoja Suomen lisäksi Ruotsiin ja Norjaan.

Maanrakennusalan kannalta hankkeilla on suuri työllistävä vaikutus infran rakentamisen kautta. Myös energia-alasta suurimpana Fennovoimahanke työllistää suoraan ja välillisesti maanrakennusalaa.

Työvoimapulasta kärsivät Ruotsi ja Norja etsivät miljardihankkeilleen tekijöitä Pohjois-Suomesta. Ruotsin ja Norjan Lapilla on yhteinen ongelma: akuutti työvoimapula. Norjan Finnmarkissa ja Tromsissa kaivosteollisuudessa tapahtuu paljon. Tarvitaan lisää työvoimaa etenkin mineraalialalla. Ruotsissa taas Euroopan suurin rautamalmin tuottaja aikoo avata kolme uutta avolouhosta, jotka tarjoavat töitä noin 500 uudelle kaivostyöntekijälle.

Töitä on tarjolla myös isolle joukolle rakentajia, eikä vain uusien kaivosten takia. Kiiruna muuttaa vanhan, laajenevan kaivoksen alta ja kaupunkiin on tarkoitus rakentaa tuhansia uusia taloja. Ruotsin Lapissa 125 vuotta toiminut LKAB sijoittaa uusiin Svappavaaran kaivoksiin 1,3 miljardia euroa. Lisäksi yhtiö satsaa vuosittain 300 – 400 miljoonaa euroa Kiirunan ja Jällivaaran kaivoksiin. Kiirunan keskustan siirto maksaa sekin miljardeja euroja. Pohjois-Ruotsissa on nyt 18 kaivosta. Tavoitteena on, että kaivosten määrä kasvaa 24:ään vuoteen 2025 mennessä.

Teksti: Osmo Pyykkönen

Lisätietoa kaivosmiehen koulutuksesta »

Lisätietoa maarakennuskoneenkuljettajan koulutuksesta »

16 joulukuuta 2014

Tunnisteet: kaivosala, kaivosmies, kuljettaja, maarakennus

Kommentointi