OSAO

FI EN
Tulosta
Suomeksi / In English
Etusivu / OSAO / OSAOlaiselle / Kansainvälisyys / Matkaraportteja maailmalta / Pretzeleiden ja stolleneiden valmistusta saksalaisessa leipomossa

Pretzeleiden ja stolleneiden valmistusta saksalaisessa leipomossa

Pretzeleiden ja stolleneiden valmistusta saksalaisessa leipomossa

Bäckerei Strohmaier, Stuttgart, Saksa

Taustatiedot

Olin ajatellut ulkomaille lähtöä jo pidemmän aikaa ja luokkatoverini sai suostuteltua minut mukaan, joten päätin lähteä. Meille järjestyikin molemmille paikka leipomo Strohmaierista, johon oli ollut yhteydessä Antje Stuttgartin koulusta (Gewerbliche Schule Im Hoppenlau) meidän koulumme kv-vastaavan kanssa. Stuttgartista ja Strohmaierista olin kuullut jo ennestään meidän opettajilta, jotka olivat siellä vierailleet. Luin myös edellisen siellä olleen meidän koulumme opiskelijan kokemuksia.

Me itse emme olleet juurikaan yhteydessä leipomoon ennen lähtöä, muuta kuin kysyimme sähköpostilla, moneltako meidän pitäisi ensimmäisenä päivänä aloittaa.

Lentoliput saimme ostettua muutamaa viikkoa ennakkoon. Lensimme Oulusta Helsinkiin ja Helsingistä Frankfurtiin. Frankfurtista Stuttgartiin menimme junalla, johon ostimme liput vasta asemalta. Liput olisi saanut halvemmalla ostamalla ne etukäteen, mutta siihen olisi tarvittu luottokortti.

Saapuminen kohdemaahan ja -kaupunkiin

Eniten matkassa jännitti ehkä lentäminen, sillä kärsin korkean paikan kammosta enkä ole lentänyt koskaan aiemmin. Matkat menivät kuitenkin todella hyvin ja ilman minkäänlaisia ongelmia.

Stuttgartin rautatieasemalla meitä oli vastassa Antje. Kävimme ostamassa hänen kanssaan paikalliset julkisen liikenteen liput, jotka olivat voimassa kaksi viikkoa ja joilla pääsi kulkemaan koko Stuttgartin alueella kaikilla kulkuvälineillä.

Antje vei meidät meidän majapaikkaamme, Gästehaus Stuttgartiin. Meillä oli pieni kahden hengen huone, johon kuului jääkaappi ja televisio. Suihku ja wc olivat käytävällä kaikilla yhteiset. Kerroksissa oli omat keittiöt, joissa pystyi laittamaan ruokaa ja itse suurimmaksi osaksi teimmekin ruuan. Ruuanlaittoa varten sai 20 euron panttia vastaan pakin, johon kuului mm. lautaset, lasit, aterimet, paistinpannu ja kattila. Myös vedenkeittimen sai käyttöön panttia vastaan.

Gästehaus oli melko siisti ja rauhallinen paikka, tosin äänieristeet olivat huonot. Sijainti oli todella hyvä. Lähellä oli kaksi U-Bahn (ratikka/metro) –pysäkkiä, joista pääsi kummallakin keskustaan. Aivan vieressä oli myös lukuisia ruokakauppoja.

Työssäoppiminen

Aloitimme työssäoppimisen heti seuraavana päivänä. Työmatkat sujuivat U-Bahnilla (U14), jolla oli todella helppo ja kätevä matkustaa ja päästiin sillä aivan leipomon lähelle pienen kävelymatkan päähän.

Bäckerei Strohmaier on perheyritys, joka on siirtynyt perustajalta, Strohmaierilta, hänen tytölleen ja tämän Australiasta kotoisin olevalle miehelle. Työntekijöitä leipomossa oli n. 20. Strohmaierilla oli yhteensä viisi myymälää eli Saksan mittakaavassa kyseessä oli melko pieni leipomo.

Meidät otettiin todella hyvin vastaan ja kaikki vaikuttivat hyvin ystävällisiltä ja auttavaisilta. Englannilla pärjäsi melko hyvin, koska itse omistajat puhuivat niin hyvää englantia. Myös useimmat työntekijät osasivat englantia edes muutaman sanan, mutta jotkut henkilöt puhuivat vain saksaa.

Työpäivät alkoivat kuuden aikaan, jolloin menimme työskentelemään leipomon puolelle. Yhdeksän aikoihin meillä oli puolen tunnin mittainen tauko ja sen jälkeen menimme yleensä tiskailemaan ja auttamaan konditorian puolelle. Teimme mm. erilaisia sämpylöitä, viinereitä ja pretzeleitä, jotka olivat aika haastavia eikä meidän tekemiä ensin hyväksytty mukaan ollenkaan. Konditorian puolella tehtiin cake popseja sekä paljon erilaisia pikkuleipiä, jotka ovat suosittuja etenkin joulun aikaan. Yksi yleisistä joulutuotteista oli stollen (kuvassa vasemmalla), jossa on paljon rasvaa ja kuivattuja hedelmiä. Pois päästiin lähtemään yleensä yhden aikoihin. Kerran menimme töihin jo yhden jälkeen yöllä.

Työnteko vaikutti jonkin verran vakavammalta verrattuna Suomeen. Paljon ei puhuttu työkavereiden kesken. Työ oli myös melko nopeatahtista ja todella hyvin organisoitua. Asiat tehdään samalla tavalla kun on aina tehty ja välillä työ on melko pikkutarkkaa näperrystäkin.

Kaiken kaikkiaan Strohmaier oli todella kiva paikka olla työssäoppimassa. Saatiin tehdä melko monipuolisesti erilaisia sekä saksalaisia että joitain australialaisia tuotteita. Oli kiinnostavaa nähdä, miten muualla tehdään asioita, vaikka monet asiat tehtiin myös saman tyyppisesti kuin Suomessa.

Yhtenä päivänä kävimme myös koululla ja päästiin tutustumaan käytännön tunnille, jossa teimme marsipaanista erilaisia koristeita.

Muut käytännön asiat ja rahoitus

Visa Electronilla ei ilmeisesti olisi pystynyt maksamaan juuri missään, joten käteistä tuli käytettyä. Käteisen nostosta automaatilla perittiin 0,75 €.

Matkoihin meni yhteensä n. 470 €, josta lentoihin Oulu-Helsinki ja Helsinki-Frankfurt meni 350 € ja junamatkat olivat yhteensä n. 120 €.

Julkisen liikenteen lippu maksoi 29 €/kaksi viikkoa eli yhteensä 58 €. Saatiin Antjen kautta opiskelijoille tarkoitetut liput, jotka olivat ilmeisesti huomattavasti halvemmat.

Majoitus maksoi 550 €.

Ruokaan rahaa meni n. 100 €.

Vapaa-aikaan eli shoppailuun, muutamaan museoon yms. meni n. 200 €.

Asuminen ja eläminen kohdekaupungissa

Vapaa-ajalla tutkittiin Stuttgartin lähiympäristöä ja kierreltiin kaupungilla. Joulumarkkinoita Stuttgartissa näkyi paljon ja isoin olikin heti keskustassa. Siellä oli myös Suomi-kylä, josta sai glögiä ja loimulohta sekä muuta Suomi-tavaraa. Se oli myös ainoa paikka, jossa kuuli jonkun muunkin puhuvan suomea. Kävimme lähikaupungissa Esslingenissä, joka sijaitsi n. 15 kilometrin päässä Stuttgartista ja jossa järjestetään aina ennen joulua keskiajan joulumarkkinat. Kävimme katsastamassa myös Ludwigsburgin joulumarkkinat. Joulumarkkinoilla on tarjolla paljon mm. paikallisia ruokia kuten makkaraa ja lämmintä punaviiniä, glühweiniä.

Kävimme myös Mersu-museossa ja Wilhelmassa, joka on eläintarha ja kasvitieteellinen puutarha Stuttgartissa. U-Bahnilla matkustaminen ympäriinsä oli hyvä ja helppo tapa tutustua ympäristöön. Jonkin verran shoppailtiin ja hyvä paikka siihen oli viime vuonna avattu suuri kauppakeskus Milaneo, joka sijaitsi keskustan lähellä, rautatieaseman takana.

Eräänä sunnuntaina työssäoppimispaikkamme omistajapariskunta vei meidät lounaalle Stuttgartin keskustaan. Maistoin mm. maultaschenia ja spätzleä, jotka ovat yleisiä saksalaisia ruokia.

Ruokaostoksilla kävimme yleensä työmatkamme varrella olevassa Kauflandissa. Suomeen verrattuna ruoka on Saksassa jonkin verran halvempaa. Joka paikassa asiointi ei oikein sujunut englanniksi. Vaikka saksaa ei osannut puhua eikä sitä juuri ollenkaan kerennyt oppia, tervehdykset ja muut pienet kohteliaisuudet oppi nopeasti.

Saksalaiset vaikuttivat melko ystävällisiltä. Gästehausessa kaikki tervehtivät toisiaan ja koko henkilökunta oli hyvin avuliasta. Myös työssäoppimispaikalla tervehdittiin kaikkia. Suomalaisiin verrattuna saksalaiset ovat ehkä sosiaalisempia ja melko äänekkäitä, minkä huomasi varsinkin koulussa vieraillessa. Saksassa on yleistä teititellä vanhempia henkilöitä ja puhutella herraksi/rouvaksi, mitä Suomessa ei paljon tehdä. Kaikki on Saksassa hyvin organisoitua ja julkisilla matkustaessa aikataulut pitävät. Mitään suurta kulttuurishokkia ei matkan aikana tullut.

Liikkuvuusjakson tavoitteet ja niiden toteutuminen sekä itsearvionti

Kommunikointi vieraalla kielellä oli yllättävän helppoa, mihin vaikutti se, että työpaikalla puhuttiin hyvää englantia. Englannin käyttö myös helpottui koko ajan ja itsevarmuus puhumiseen lisääntyi. Saksaa olisi ollut hyvä osata enemmän, jolloin olisi voinut saada vielä enemmän irti työssäoppimisesta ja jutella useamman henkilön kanssa. Kaikkien kanssa ei voinut paljon puhua, mutta yleensä asiat tuli ymmärretyiksi puolin ja toisin.

Työssäoppimispaikalla tai vapaa-ajalla vastaan ei tullut oikeastaan minkäänlaisia ongelmia ja kaikki sujui todella mukavasti. Oli mielenkiintoista tutustua uuteen kulttuuriin ja tapoihin, sillä en Saksaa aikaisemmin hirveästi tuntenut. Opin paljon työtavoista ja muista saksalaisten tavoista sekä erilaisista tuotteista, joita leipomossa tehtiin. Tutustuin uusiin ihmisiin ja näin ja koin paljon uusia asioita.

Stohmaier oli ihan loistava paikka työssäoppimiseen ja Saksa sekä Stuttgart todella viihtyisä paikka. Neljä viikkoa meni uskomattoman nopeasti, mikä kertookin siitä että reissu oli todellakin onnistunut!

24 maaliskuuta 2016

Tunnisteet: Elintarvikealan perustutkinto, Erasmus+, #kansainvälisyys, leipuri-kondiittori, opiskelijaliikkuvuus, Saksa