Suomessa toimii tällä hetkellä 15 urheilulukiota ja 15 ammattiopistoa, jotka tarjoavat urheilijoille tarkoitettua koulutusta. Nämä valtakunnallisen erityistehtävän saaneet urheiluoppilaitokset mahdollistavat opiskelijoille opintojen joustavan suorittamisen urheilun ehdoilla.
OSAO on ainut urheilijoiden erityistehtävän saanut oppilaitos Pohjois-Suomessa. Meillä opiskelee tällä hetkellä 56 urheilijaa. Toimimme osana Ouluseutu Urheiluakatemiaa.
Ammatillinen urheilijapolku tuottaa huippumenestyjiä, joista esimerkkinä mainittakoon lähihoitaja, jääkiekon olympiamitalisti Isa Rahunen ja sähköasentaja, Kärppä-puolustaja Taneli Ronkainen.
Urheilulukioissa opiskelijoita on noin 2000 ja ammattiopistoissa noin 700. Valtionavustuksen suuruudessa opiskelijaa kohden on merkittävä ero lukioiden ja ammattikoulujen välillä. Urheilulukiot saavat erityistehtävänsä suorittamiseen valtionavustusta vuosittain noin neljä miljoonaa euroa. Ammatillisille urheiluoppilaitoksille on vuoteen 2018 asti myönnetty vastaavaa valtionavustusta yhteensä 300 000 euroa. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä kyseinen valtionavustus poistettiin kokonaan, ja OSAO joutuu hakemaan ministeriöstä erikseen tukea urheilijakoulutukseen.
Urheilutausta vaikuttaa merkittävästi urheilulukioiden opiskelijavalintaan, koska urheilijat saavat lisäpisteitä. Näin ei ole ammattiopistoon haettaessa: uuden lain myötä ammatilliseen urheiluoppilaitokseen haettaessa urheiluansioilla ei ole mitään vaikutusta opiskelupaikan saamiseen. Ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä urheilijakoulutus on poistettu yhteishaun Opintopolku.fi-sivustolta. Siihen ohjeistetaan hakemaan erillisellä hakulomakkeella suoraan oppilaitoksiin. Tämän seurauksena urheilijoiden hakijamäärä OSAOon laski tänä keväänä.
Monet Suomen olympiatason urheilijoista ovat suorittaneet tutkinnon ammatillisessa urheiluoppilaitoksessa. Ammattiopistoissa opiskelu on lukio-opiskelua joustavampaa, ja osa nuorista on enemmän tekijöitä kuin lukijoita. Toiminnalle on taattava riittävät resurssit eikä ammatilliset urheiluoppilaitokset saa jäädä urheilulukioiden varjoon valtion taloudellisen tuen osalta. Ammatillisen koulutuksen tulee olla lukiokoulutuksen tavoin varteenotettava vaihtoehto urheilijanuorille.
