Puhe ammattiin valmistuneille ja ylioppilaille

Lukion opiskelua voidaan verrata pitkän matkan juoksuun, kaksoistutkinnon opiskelu on jo ultramaratooni. Juhlikaa tämä päivä, mutta muistakaa, että lukion päättötutkinto yhdessä ammatillisen tutkinnon kanssa ovat ne peruskivet, joille te rakennatte jatkossa omaa opiskelupolkuanne.

Arvoisa juhlayleisö!

Lähes sata tulevaa ylioppilasta odottaa malttamattomana päästäkseen lähimpiensä kanssa juhlistamaan valkolakin saamista. Ennen tätä joudutte kuitenkin kuuntelemaan muutamia evästyksen sanoja.

Te lukion läpäisseet olette opiskelleet suomalaisittain perinteikkäässä opinahjossa. Lukio muuttui toisen maailmansodan jälkeen massojen kouluksi, kun se aikaisemmin oli pienen etuoikeutetun taloudellista ja hallinnollista valtaa käyttävän kansankerroksen koulu. Muutoksesta kertovat ylioppilastutkinnon suorittaneiden lukumäärät: vuonna 1945 pääsi ylioppilaaksi noin 2500 nuorta, on lukema tänä vuonna yli 30 000. Suomen itsenäistymisen alkuajoista lähtien ylioppilasjuhlasta alkoi kehittyä kodin ja perheen juhla. Voidaankin todeta, että ylioppilasjuhla omalla tavallaan kertoo suomalaisen yhteiskunnan arvostuksesta perinteisiä perhearvoja kohtaan. Juhla kertoo myös, kuinka vankasti tutkintoa arvostetaan – eikä syyttä.

Lakkiaisjuhlia on pidetty laajemmassa mittakaavassa Suomessa siis yli 90 vuotta. Tämänkin päivän ylioppilaiden helpotukseksi lakkia ei tarvitse lähteä hakemaan Helsingistä saakka. Näin oli vielä 1800-luvulla. Tämä jo instituutioksi muodostunut päivä pitää pintansa.

Paras näyttö uudistumisesta on mielestäni kuitenkin tämä juhla: kaksoistutkintolaisten lakkiaiasjuhla. Tätä mahdollisuutta ei vielä 20 vuotta sitten ollut. 20 vuotta sitten ei ammatillista väylää myöten päässyt myöskään korkeakouluopintoihin. Onneksi lainsäätäjät eli kansanedustajat tekevät hyviäkin lakeja. Tällä hetkellä ammattikorkeakoulun opiskelijoista Suomessa noin 35% on ammatillisen koulutuksen tutkinnon suorittaneita.

Voin joka tapauksessa kokemuksesta vakuuttaa, toki myöntäen olevani varsin subjektiivinen havainnoitsija, että lukio on todellakin muuttunut joustavampaan suuntaan. On kuitenkin yksi perusasia, joka ei voi muuttua: vaatimustaso. Lukio on ollut ja sen pitää jatkossakin olla vaativa opinahjo. Oikotietä hyviin tuloksiin ei ole: hyviin tuloksiin päästäkseen lukiolaisen on tehtävä paljon töitä – kukaan muu ei tee niitä opiskelijan puolesta. Hyvin suoritetut lukio-opinnot antavat vankan pohjan koko loppuelämälle; tämän tiedän itse kokemuksesta.

Arvoisa juhlayleisö!

Lukion kolmen tai neljän vuoden opiskelua voidaan verrata esimerkiksi pitkän matkan juoksuun. Tosin kaksoistutkinnon opiskelu on jo ultramaratoni. Niin hyvin jaksat juosta kuin olet harjoitellut. Lukion opinnoissa ei saa unohtaa myöskään kodin merkitystä. Kastellin koulun salin ovat tänäänkin täyttäneet uusien ylioppilaiden vanhemmat, lähisukulaiset ja ystävät, joiden tuki on ollut merkittävä pitkin toisen asteen koulutuksen opintotaivalta. Heidän tukensa on tärkeä teille jatkossakin, kun suuntaatte töihin tai yliopisto- tai ammattikorkeaopintoihin muille paikkakunnille. Toivottavasti muistatte pitää lujat siteet kotiinne ja kotipaikkakuntaanne jatkossakin, sillä juuristaan ihminen tunnetaan.

Arvoisat juhliemme päätähdet!
Kun teitä katson, mieleeni tulee Iron Maidenin laulaja Bruce Dickinson ja basisti Steve Harris; tosin ei ulkonäön vuoksi. Mikä ihmeen Iron Maiden, monet ihmettelevät? Kyseessä on englantilainen heavy rock yhtye, joka konsertoi Suomessa viimeksi tällä viikolla Helsingissä. Kahtena iltana oli yhteensä 20 000 kuuntelijaa keikoilla. Mutta Dickinson, Harris ja te? Aikoinaan 1970-luvulla Harris oli teidän ikäisenä valinnan edessä: panostaako musiikkiin vai jalkapalloon. Hän oli molemmissa todella lahjakas. Dickinson puolestaan on suorittanut rokkailun ohessa historian maisterin opinnot Lontoon yliopistossa, lentää matkustajakoneita, ja oli lähellä päästä vuonna 1988 Britannian miekkailujoukkueeseen. Hän ei ehtinyt kuitenkaan karsintoihin, kun oli kiire keikkarundille. Te arvoisat opiskelijat muistutatte näitä kahta herrasmiestä, koska olette yhtä lailla monipuolisia. Siitä monipuolisuudesta on teillä vielä paljon iloa.

Arvoisat nuoret ammattilaiset ja ylioppilaat!
Amerikkalainen legendaarinen jo edesmennyt koripallovalmentaja John Wooden on todennut: ”Tärkeintä on valmistautuminen. Kun hetki koittaa, olipa se peli tai koe, on myöhäistä valmistautua.” Olette kaikki osoittaneet valmistautumisenne olleen kohdallaan, kun tänään pääsette juhlistamaan ylioppilastutkintoanne. Juhlikaa tämä päivä, mutta muistakaa, että lukion päättötutkinto yhdessä ammatillisen tutkinnon kanssa ovat ne peruskivet, joille te rakennatte jatkossa omaa opiskelupolkuanne.

Olette nyt yhden urakan päätepisteessä. Elinikäinen oppiminen seuraa teitä koko työuranne – niin kuin minua ja meitä kaikkia muitakin tässä juhlassa olevia. Monet teistä suorittavat myös jatkotutkinnon – jopa useampia. Mielstäni te kaksoitutkintolaiset olette etuoikeutettuja: teillä on ollut mahdollisuus suorittaa yhteiskunnan, Oulun kaupungin lukiotoimen ja OSAOn organisoima kaksoistutkinto. MUTTA! Iso MUTTA! Yhteiskunnan ja koulun tehtävä on rakentaa kehykset opiskeluille; sisällön rakennatte te opiskelijat. Sisältö rakentuu vastuullisesta keskittymisestä, joten olette vastanneet omalla tahdollanne ja osaamisellanne yhteiskunnan mahdollisuuteen. Jatkakaa samaan malliin.

Ja aivan lopuksi; eräs sanonta kuuluu näin: ” Work hard in silence. Let success make the noise.” Työskentele hiljaisuudessa, anna menestyksen aiheuttaa meteli.” Näin te opiskelijat olette tehneet, mutta kyllä teillä on syytä tänään hieman ”metelöidäkin”.

Hyvä kesää kaikille!

 

 

Puhe on pidetty kaksoistutkinnon suorittaneiden ylioppilasjuhlassa Kastellin monitoimitalossa 1.6.2018.