Johtajan puheenvuoro: OSAOn talouden näkymiä

“Vähemmän riittää, kun sen tekee hyvin.”

Olemme toimineet Koulutuskuntayhtymä OSAO -nimellä nyt hieman reilun neljän vuoden ajan. OSAOn toiminta on kasvanut maltillisesti koko sen ajan. OSAOn opiskelijavuodet ovat kasvaneet neljän vuoden aikana noin 6,4 %. OSAOn saama valtion rahoitus on puolestaan kasvanut samana ajankohtana 9,1 %. Vuosina 2018–2020 OSAOn saama rahoitus riitti kattamaan tuotetut opiskelijavuodet. Vuodesta 2021 alkaen opiskelijavuosia on tuotettu enemmän kuin mitä on saatu valtiolta rahaa (ks. kuva alla). OSAOn järjestämislupa takaa meille rahoituksen 6 490 opiskelijavuoteen. Tämän ylimenevältä osalta rahoitukseen liittyy epävarmuutta. Pitkällä juoksulla rahoituspäätökset ja OSAOn toiminnan on kuljettava samaan suuntaan.

Vuoden 2023 tilinpäätös alijäämäinen

OSAOn vuoden 2023 tilinpäätös on 3,9 milj. euroa alijäämäinen. Kyseessä on jo kolmas alijäämäinen tulos peräkkäin. OSAOn toiminta ja talous on tulevina vuosina saatava tasapainoon. Tämä edellyttää alenevaa kustannuskehitystä muun muassa kiinteistö- ja henkilöstömenojen suhteen. Myös koulutustoimintaa ja tukipalvelujen tuottamista tulee edelleen kehittää.

Toimintatuottojen toteutuma oli viime vuonna 88,2 milj. euroa (v. 2022 89,7 M). Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää rahoitusta ammatillisen koulutuksen järjestämiseen myönnettiin OSAOlle yhteensä noin 75,5 milj. euroa. Muut myyntituotot toteutuivat noin 5,5 milj. euron suuruisina. Opiskelijatyönä rakennettujen omakotitalojen myynti toteutui asuntomarkkinoiden heikon tilanteen takia ennakoitua heikommin.

Toimintakulujen toteutuma oli 84,5 milj. euroa (v. 2022 85,0 M). Toimintakulut ylittivät talousarvion noin 1,0 milj. eurolla. OSAOn henkilöstömenot olivat viime vuonna 52,9 milj. euroa. Palvelujen ostot toteutuivat 99,5 % 16,4 M euroa (v. 2022 16,1 M euroa) ja aineet ja tarvikkeet (9,8 milj. euroa) puolestaan ylittivät talousarvion 0,9 milj. euroa, johtuen kasvaneesta inflaatiosta.

Investointimenojen toteutuma (netto) oli noin 3,9 milj. euroa. Investointiohjelma ei sisältänyt taloudellisesti merkittäviä kohteita. Tilikauden aikana ei otettu uusia lainoja. Lainoja on lyhennetty alkuperäisen lyhennyssuunnitelman mukaisesti 2,8 milj. euroa. OSAOn lainamäärän alhainen taso tekee tilaa suunnitteilla olevan OSAO Kampus 2030 -hankkeen rahoitukseen. Kampushanke suunnitellaan rahoitettavaksi pitkäaikaisilla lainoilla sekä kiinteistöjen myynnistä saatavilla varoilla. OSAOn kassavarat olivat vuoden lopussa hieman vajaa 12 milj. euroa. OSAOn maksuvalmius on edelleen hyvä.

Pudasjärven kaupungin ja Taivalkosken kunnan kanssa OSAOlla on yhteistyösopimukset, joiden mukaan kunnat osallistuvat ammatillisen koulutuksen kustannuksiin siltä osin kun valtion rahoitus ei riitä sitä kattamaan. Yhteistyösopimusten mukaista vuoden 2023 kuntaosuutta (alijäämälaskutus) laskutettiin Pudasjärven kaupungilta 177 820,39 euroa ja Taivalkosken kunnalta 573 050,13 euroa (Yhtymähallitus 5.2.2024 § 15).  Molempien kuntien osalta laskutus toteutui talousarviota alhaisempana.

Oppivelvollisuus lisäsi kustannuksia

Oppivelvollisuuslainsäädäntö tuli voimaan vuoden 2021 alusta. Oppivelvollisuuden tuomaa kustannusrasitetta ei valtio korvannut täysimääräisesti koulutuksen järjestäjille. Edellä mainittu rahoitusvaje, oppivelvollisuus sekä korkealle kohonnut inflaatio ovat kääntäneet OSAOn talouden tappiolliseksi. Kysyntä aikuisten ammatilliseen koulutukseen on kasvanut samanaikaisesti: Suomalaiset haluavat kouluttautua ja sitä kautta menestyä paremmin työelämässä.

Huolimatta tappiollisista vuosista OSAOn taloudellinen asema on vahva. Taseessa on aikaisemmilta voitollisilta vuosilta kertynyttä ylijäämää 34,8 milj. euroa. Takataskussa on vielä ensi vuodelle kirjautuva Myllytullin kiinteistöstä saatu myyntivoitto 9,4 milj. euroa. Kirjanpidollisesti myyntivoitto kirjautuu OSAOn tulokseen vasta ensi vuonna valtionosuutta koskevan palautusvastuun umpeuduttua.

Taloustilanne edellyttää muutoksia toiminnassa

Tappiollisia tuloksia ei voi kuitenkaan tehdä loputtomasti. Tarvitaan muutoksia toiminnassa, koska valtion rahoituksen ei odoteta kasvavan merkittävästi jatkossa. Tämä johtuu Suomen valtion hyvin heikosta taloustilanteesta.

OSAOn toimintaan ja sitä kautta talouteen vaikuttavat muutokset tiivistän seuraavaan kuuteen kohtaan:

  • koulutusten keskittäminen (muun muassa rakennusala, ravintola- ja catering-ala ja yhteisten tutkinnon osien opetus)
  • tukipalvelujen keskittäminen (talous ja henkilöstöpalvelut sekä opintoasiaintoimisto)
  • koulutuksen digiloikka (digitaaliset oppimisympäristöt)
  • organisaatiouudistus (siirtyminen toimialamalliin)
  • OSAOn kampushanke (toimitilojen vähentäminen)
  • henkilöstömenojen hillitseminen (eläköitymisten hyödyntäminen)

Koulutusten ja hallinnollisten tukipalvelujen keskittämisellä sekä siirtymisellä toimialamalliin saamme aikaan lisää tehokkuutta ja vaikuttavuutta toimintaamme. Toukokuun alusta alkaen talous- ja henkilöstöpalveluihin keskitetään yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti koulutusyksiköiden talous- ja henkilöstöasioista vastaavat henkilöt. Uudistuksen tavoitteena on palvella paremmin ja yhdenmukaisemmin koulutusyksiköitä sekä hallita paremmin toimintaa liittyviä riskejä muun muassa sijaisjärjestelyjen osalta. Keskittämisen tavoitteena on yhtenäisten toimintamallien ja prosessein avulla tehostaa työskentelyä ja vapauttaa resursseja toiminnan kehittämiseen.

Yhä enemmän OSAOn opiskelijat saavat oppinsa työelämästä ja digitaalisissa oppimisympäristöissä ilman fyysistä läsnäoloa oppilaitoksessa. OSAOn kampushanke istuu hyvin heikentyneeseen taloustilanteeseemme. Saamme aikaan merkittäviä kustannussäästöjä Oulussa purkamalla vanhoja heikkokuntoisia toimitiloja, myymällä kiinteistöjä ja rakentamalla uudet, modernit ja energiatehokkaat toimitilat Kotkantielle.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus uudistuu

Ammatillisen koulutuksen rahoitus perustuu tällä hetkellä hyvin pitkälti tuotettuihin opiskelijavuosiin. Niiden paino on 70 % saadusta rahoituksesta. Suoritusrahoituksen (tutkinnot ja tutkinnon osat) osuus on 20 % ja vaikuttavuusrahoituksen (m. työllistyminen ja jatko-opinnot) osuus on 10 %.

Opetus- ja kulttuuriministeriössä on käynnistynyt rahoituksen uudistamishanke. Rahoitusmallia on tarkoitus selkeyttää ja sen ohjausvaikutusta vahvistetaan. Hallitusohjelman mukaan ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia uudistetaan. Koulutuksen järjestäjien kannustimia vahvistetaan siten, että opiskelijat suorittavat opintoja, valmistuvat, työllistyvät ja siirtyvät jatko-opintoihin valmistumisen jälkeen. Tätä voidaan edistää pienentämällä opiskelijavuosirahoituksen osuutta ja nostamalla tutkinnon ja tutkinnon osia suorittaneiden sekä työllistymisen ja jatko-opiskelun osuutta. Opiskelijavuosiin perustuvan osuuden suunnitellaan vähenevän 70 %:sta 50 %:iin. Suoritusrahoituksen osuus nousisi 30 % ja vaikuttavuusrahoitus 20 %:in.

Yhä enemmän rahoituksesta kohdistettaisiin niille koulutuksenjärjestäjille, joiden pedagogiset tulokset ovat hyviä. OSAO tulee menestymään rahoitusuudistuksessa, sillä meidän suoritus- ja vaikuttavuusrahoituksen osuutemme on suurempi kuin keskimäärin koulutuksenjärjestäjillä.

Olemme tehneet oikeita asioita oikeaan aikaan. Meidän tulee muistaa jatkossakin, että määrä ei korvaa laatua. Vähemmän riittää, kun sen tekee hyvin.

Jarkko Raatikainen on Koulutuskuntayhtymä OSAOn talousjohtaja.