Kestävän kehityksen vääpeli jättää OSAOlle selkeän suunnan
Kestävän kehityksen työ on koko yhteisön asia
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Tehtävästään palvelujohtajana pois jäävä Kirsti Joki-Tokola on tehnyt suuren työn, jotta kestävä kehitys on OSAOssa arkea. Kirstistä tärkeintä on, että tulevaisuudessakin kestävän kehityksen työ on koko yhteisön asia, ei yhden ihmisen projekti.
OSAOssa puhutaan luontevasti kestävyystiekartoista, keke-tiimeistä ja opiskelijoiden kestävyysosaamisesta. Moni näistä ei olisi totta ilman palvelujohtaja Kirsti Joki-Tokolaa, joka on viime vuodet kehittänyt OSAOn kestävän kehityksen työtä.
Nyt Kirstin jäädessä pois tehtävästä hän haluaa, että huomiota saavat OSAOssa yhdessä saavutetut ansiot. Yksi hieno esimerkki on OKKA-säätiön OSAOlle myöntämä oppilaitosten kestävän kehityksen sertifikaatti.
Sertifikaatti on paitsi tunnustus myös välietappi matkalla kestävään tulevaisuuteen. Se täytyy uusia muutaman vuoden välein, ja vaatimukset tiukentuvat ajan myötä, Kirsti kertoo.
”Jos seitsemän vuoden kuluttua sertifikaatti on yhä OSAOlla voimassa, tiedän, että työtä on jatkettu hienosti.”
Juhlahetkiä pitkältä OSAO-uralta
Kirstin tausta on luonnonvara-alalta, ja kestävä kehitys on ollut osa hänen uraansa opiskeluajoista asti.
”Se on monilla luonnonvara-alan ihmisillä ehkä sellainen yleinen lähestymistapa asioihin”, hän pohtii.
Kirsti on ehtinyt työskennellä OSAOssa kahteen otteeseen. Ensimmäinen jakso alkoi jo 1990-luvulla, jolloin hän toimi opettajana Muhoksen yksikössä.
Vuonna 2014 Kirsti palasi Muhokselle yksikönjohtajaksi. Siltä ajalta hän muistelee lämpimästi etenkin juhlia, jotka ovat tuoneet yhteen kaikki yksikön ihmiset. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijat kun ovat usein työpaikoilla oppimassa, eikä koko yhteisöä ole helppo saada kokoon.
”Yhteisölliset hetket ovat olleet tärkeitä hetkiä OSAOssa. Yhteen joulujuhlaan en päässyt paikalle pitämään puhetta, mutta tuurannut opettaja kertoi opiskelijoiden kuunnelleen koko tekstin hiirenhiljaa. Se tuntui merkitykselliseltä näinä huomiotalouden ja lyhytvideoiden aikoina”, hän jatkaa.
Kestävän tulevaisuuden työ sai raamit ja tekijät
Vuodesta 2023 Kirsti on työskennellyt palvelujohtajana ja OSAOn kestävän tulevaisuuden työn kehittämisen parissa.
”Olen toiminut tällaisena keke-vääpelinä. Se ei ole mikään virallinen titteli, mutta sellaista työ mielestäni on”, hän nauraa.
Kirstin johdolla OSAOn aiemmin hieman hajanainen kestävyystyö on rakennettu järjestelmällisemmäksi strategiseksi kokonaisuudeksi. Yksittäisissä hankkeissa hyvin tehty kestävyystyö kaipasi raameja.
”Työn tulee ulottua koko toiminnan läpi. Se ei saa olla hankkeiden tai yksittäisen opettajan innon varassa”, Kirsti perustelee.
Vuonna 2023 julkaistiin valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartta. Siitä tuli luonteva pohja OSAOn omalle tiekartalle, joka valmistui vuonna 2024.
”Kun päätimme hakea OKKA-säätiön kestävän kehityksen sertifikaattia, teimme kestävyystiekartan pohjalta OSAOlle myös kehittämissuunnitelman sertifiointia varten. Sen toimenpiteet ovat jo hyvin lähellä arkea”, kertoo Kirsti.
OSAOon perustettiin myös kestävän tulevaisuuden työryhmä, jossa on edustus yksiköstä. Yksiköihin taas perustettiin omat kestävän kehityksen tiimit, joista jokaista puheenjohtaa koko OSAOn työryhmässä mukana oleva henkilö.
”Näin työ ei jää vain hallinnon sanahelinäksi”, Kirsti huomauttaa.
Kirsti sanoo, että kyselyjen perusteella henkilöstö suhtautuu kestävään kehitykseen myönteisesti. Hän kertoo, että asioita yritetään viedä eteenpäin niin, että toimien toteuttamiseen aloilla on jätetty ajallista liikkumavaraa. Näinkin OSAOlaiset pääsevät vaikuttamaan kestävyystyöhön.
Opiskelijoiden osaaminen on kestävyystyön tulos
Yksi konkreettinen esimerkki kestävän kehityksen työstä arjessa ovat alakohtaiset osaamislupaukset. Niihin on kirjattu, mitä kestävyyteen liittyvää opiskelijan tulisi hallita valmistuessaan OSAOsta.
”Tänä vuonna on lisäksi muutamilla aloilla pilotoitu kyselyä, jonka kanssa opiskelijat menevät työpaikoille. Kyselyn avulla he perehtyvät työpaikan kestävän kehityksen toimiin”, Kirsti kertoo.
OSAOn kestävyystyön tärkein tuotos ovatkin opiskelijat eli tulevat ammattilaiset, linjaa Kirsti.
”Kun vahvistamme opiskelijoiden kestävyysosaamista, vaikutus moninkertaistuu. He vievät taidot mukanaan työelämään ja omaan arkeensa.”
Opiskelijoita on OSAOssa otettu mukaan koko toiminnan suunnitteluun. Esimerkiksi kestävän tulevaisuuden työryhmässä on opiskelijajäseniä, ja opiskelijat osallistuvat yksiköissä toteutettaviin kestävän kehityksen kampanjoihin.
Työ jatkuu tulevaisuudessakin
Kirsti on ollut rakentamassa raameja kestävän tulevaisuuden työlle. Hän sanoo, että lähivuosina monta asiaa tulee hoidettua hyvin kehittämissuunnitelmaa noudattamalla. Kirsti myös toivoo, että henkilöstöä koulutetaan kestävän kehityksen asioissa edelleen.
“Ihmiset tekevät sen työn. Tarvitaan jokaisen panosta.”
Vaikka Kirsti jättää OSAOn kestävän kehityksen, teema ei katoa elämänmuutoksen myötä. Arjen harrastuksista lisätilaa saavat puutarhanhoito, marjastus ja kuorolaulaminen. Ne eivät yleensä kasvata hiilijalanjälkeä, ja parhaimmillaan vahvistuu myös luonnon monimuotoisuus, Kirsti miettii.
Tärkeimmillekin töille on tulevaisuudessa enemmän aikaa: Kirstillä on nimittäin neljä lastenlasta, ja seuraavaksi hän aikoo raivata enemmän aikaa mummouteen.
”Minua kiinnostaa ylisukupolvisuus ja kulttuurin siirtäminen eteenpäin, ainakin omille lapsille ja lastenlapsille.”
