Metallialan käsityön tekijöille on edelleen tarvetta

OSAO vastaa rekrykoulutuksella hitsaajapulaan

Yhä useammalla alalla tarvitaan kipeästi ammatillisia osaajia myös Koillismaalla. Yksi suurimmasta työvoimapulasta kärsivistä aloista on kone- ja metalliala. Taivalkoskella sijaitseva Telatek Works on löytänyt apua työvoimapulaan rekrykoulutuksen kautta. ”Toiminnalla on koko alueen työllisyydelle iso merkitys”, Telatek Worksin konepajapäällikkö Ulla Mäkitalo sanoo.

Kun yritys löytää ammattitaitoisia työntekijöitä, voittavat niin oppilaitos, yritys, kunta ja koko yhteiskunta. Koillismaalainen esimerkki onnistumisesta on Telatek Worksin yhdessä TE-toimiston ja OSAOn kanssa järjestämä rekrykoulutus, jonka kautta yritykseen on tavoitteena työllistää useita uusia ammattilaisia jo toista kertaa tänä vuonna. Kouluttajana toimii Koulutuskuntayhtymä OSAO, jonka Taivalkosken yksikön tiloissa opetusta järjestetään.

”OSAOn sijainti on iso asia. Toimija samalla paikkakunnalla on ihan ratkaisevaa. Koen, että OSAO on myös joustava ja palveleva yhteistyökumppani”, kertoo kouluttajavalinnasta Telatek Workin konepajapäällikkö Ulla Mäkitalo.

Telatek Works on yksi Suomen suurimmista hitsaavista konepajoista ja erikoistunut suurten laitteiden ja rakenteiden valmistukseen. Se tarvitsee rautaisia ammattilaisia tehtaalleen Taivalkoskelle, jonne alan osaajat eivät välttämättä automaattisesti valu sieltä, missä heitä koulutetaan.

”Meille työvoiman saamisessa lisähaasteita tuottaa se, että olemme aika kaukana paikkakunnista, missä työvoimaa kouluttavia oppilaitoksia on – lähin on Oulussa. Rekrykoulutus on yksi todella hyvä reitti saada ammattilaisia taloon. Lisäksi se tuo tietenkin näkyvyyttä: tällainen toiminta kertoo alueen elinvoimaisuudesta, kun ollaan esillä koulutuksen tiimoilta”, luettelee Mäkitalo koulutusyhteistyön hyötyjä.

Yrityksen tarpeisiin ja toiveisiin

Rekrykoulutus on aina yrityslähtöistä ja tähtää siihen, että uusia työntekijöitä löytyy. OSAOn työvoimakoulutuksista vastaava koulutuspäällikkö Martti Hautamäki muistuttaa, että yritys on silloin aina vahvasti mukana koulutuksen suunnittelussa.

”Tärkeintä on tietää juuri kyseisen yrityksen tarpeet ja toiveet. Kun kyseessä on yhteishankintakoulutus eli yritys maksaa koulutuksesta osan, on heille ensiarvoisen tärkeää, että koulutus onnistuu.”

Koulutuksen toteuttajana OSAO kuuntelee herkällä korvalla, millaisia osaajia tarvitaan. Samalla oppilaitos ja koko koulutusala hyötyy tiiviistä yhteistyöstä.

”On tärkeää, että me pääsemme yrityksenä näyttämään oppilaitokselle ja kouluttajille sitä, mitä työn arki ja työelämän vaatimukset ovat. OSAO taas pääsee meille katsomaan, millaisia työelämässä tekeminen ja ympäristöt ovat”, Ulla Mäkitalo huomauttaa.

Rekrykoulutus Telatek Worksilla kestää opiskelijan lähtötason mukaan 20–60 päivää. Rupeama on siis tiivis ja oppimisentäyteinen eli soveltuu hyvin niille, jotka haluavat päästä työhön nopeasti. Koska rekrykoulutus ei ole tutkintotavoitteista, kriittisintä opiskelijan on hitsauskoulutuksessa suorittaa vaaditut hitsausluokat.

”Kun opiskelijan taidot ovat sillä tasolla, että yritys voi hyödyntää heitä, he pääsevät yritykseen oppimaan. Koulutus on erittäin käytännönläheistä. Yritys taas sitoutuu siihen, että kaikki hyväksytysti koulutuksen suorittaneet opiskelijat työllistetään”, Hautamäki selittää.

Nopean kouluttautumisen ja työpaikan lisäksi rekrykoulutus tarjoaa myös sulavan siirtymisen opiskelusta työelämään. Mäkitalo huomauttaa, että kun opiskelija pääsee valmiiksi tutustumaan työpaikkaan, hyppäys Telatek Workin palkkalistoille on pieni.

”Myös koulutuksen aikana syntynyt tukiverkko säilyy, kun sama porukka jatkaa töihin meille”, hän muistuttaa.

Älä jää yksin osaajapulan kanssa

Ammattilaisia ei tule kuin konkreettisen oppimisen kautta, eikä tekijöitä synny taikaiskusta. Oppilaitoksen lisäksi työelämä on tärkeässä roolissa jokaisen osaajan kouluttamisessa – nykyään jo ammatillisen koulutuksen reforminkin kautta, sanoo Martti Hautamäki.

”Työelämässä tapahtuva oppiminen ja sitä kautta yritysyhteistyö on kaiken a ja o. Yrityksille räätälöity koulutus tietenkin opettaa sekä meitä että yrityksiä ja antaa opiskelijoillekin erilaisia mahdollisuuksia – tällainen toiminta on kaikille hyödyllistä!”

Aktiivinen vuoropuhelu onkin ainoa tapa pitää ammatillinen koulutus ajantasaisena ja aidosti tuoda ratkaisuja yritysten ajankohtaiseen osaajapulaan. Millaisia hitsaajia nyt ja tulevaisuudessa Ulla Mäkitalon mielestä tarvitaan?

”Perinteisiä metallialan käsityön tekijöitä tarvitaan jatkossakin. Tietysti automatisointi ja robotisointi kehittyy koko ajan ja on pitkään jo kehittynyt, ja jonkin verran niihin liittyvää osaamista koulutukseen tulee liittyä. Mutta kyllä perushitsausosaaminen on lähivuosina vielä sitä ydintä”, hän miettii

Oli yrityksen ala mikä hyvänsä, Mäkitalo kannustaa ottamaan yhteyttä esimerkiksi OSAOon ja TE-toimistoon, jos työntekijäpulaan ei löydy ratkaisua.

”Rohkeasti kannattaa joka tapauksessa yritysten lähteä liikkeelle, eikä yksin näiden asioiden kanssa tarvinnut jäädä: OSAOn kautta saa koulutuksen lisäksi myös esimerkiksi näkyvyyttä ja markkinointia.”

Myös Martti Hautamäki rohkaisee yrityksiä. Vaikka OSAO on aktiivisesti yhteydessä alueen yrityksiin, voi myös OSAOon ottaa yhteyttä.

”Haluamme, että yritykset voivat pienellä kynnyksellä ottaa meihin yhteyttä, ja kaikki ovat tervetulleita tutustumaan toimintaan ja keskustelemaan mahdollisuuksista, joita OSAO voi tarjota.”

Katso yhteystietomme