OSAOn hiilijalanjälki pieneni vuodessa paljon
Laskua oli 11 % edellisvuoteen verrattuna
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Koulutuskuntayhtymä OSAO on laskenut oman vuoden 2024 hiilijalanjälkensä. Laskenta tehtiin käyttämällä Ammatillisen koulutuksen hiilijalanjälkilaskuria.
OSAOn kokonaishiilijalanjälki oli 8344 tCO2e ja se pieneni 11 % vuoteen 2023 verrattuna. Suurin tulokseen vaikuttava tekijä oli kaukolämmön toimittajan, Oulun Energian, energialähteissä fossiilisten polttoaineiden osuuden pieneneminen puoleen vuoden 2024 aikana.
Lämmityksen hiilijalanjälki pieneni huomattavasti
Lämpöenergian osuus OSAOn hiiilijalanjäljestä oli 23 %, 1889 tCO2e. Lämpöenergian hiilijalanjälki pieneni 28 % edelliseen vuoteen verrattuna. Suurin vaikuttava tekijä siihen oli Oulun Energian tuottaman kaukolämmön päästökertoimen pieneneminen 67:stä 41:een kg CO2e/MWh. Se selittää 59 % lämmityksen hiilijalanjäljen pienenemisestä. Jos OSAOn kampukset sijaitsisivat Helsingissä ja lämmöntoimittaja olisi sikäläinen, saman lämpömäärän kuluttaminen olisi tuottanut 1889 tonnin hiilijalanjäljen sijaan 3242 tonnia CO2e. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien ja Tampereen kaukolämmön päästökertoimet ovat selvästi suurempia kuin Oulun ja Turun.
Toinen lämmityksen hiilijalanjälkeä pienentävä tekijä oli se, että vuosi 2024 oli lämpimämpi kuin vuosi 2023. Se selittää 15 % lämmityksen hiilijalanjäljen pienenemisestä. Loput 26 % selittyy OSAOn omilla toimilla, kuten kiinteistömassan pienentymisellä. OSAOn sähkösopimus sallii vain uusiutuvan sähkön käytön eikä siitä aiheudu scope 2:n päästöjä. Scope 2:lla tarkoitetaan ostetun energian päästöjä. Scope 2:n hiilidioksidijalanjälki on OSAOn tapauksessa siis kokonaan lämpöenergian käytöstä johtuvaa.
Polttoaineiden ja hankintojen hiilidioksidipäästöt eivät pienentyneet
OSAOn suorat hiilidioksidipäästöt ilmakehään, eli scope 1:n päästöt, aiheutuvat fossiilisten polttoaineiden käytöstä. Niissä ei ilmennyt valitettavasti juurikaan vähennystä vuonna 2024. Niiden aiheuttama hiilidioksidikuorma oli 13 % OSAOn koko hiilijalanjäljestä. OSAOn jäähdytysaineiden käyttöä ei saatu selville vuoden 2024 osalta. Tilanne on ollut sama myös vuosina 2022 ja 2023.
Suurin osa OSAon hiilijalanjäljestä koostuu scope 3:n aiheuttamista päästöistä. Niillä tarkoitetaan kaikkia epäsuoria päästöjä, jotka aiheutuvat hankittujen tuotteiden ja palveluiden tuotannosta ja kuljetuksesta. Suurimmat ryhmät scope 3:n aiheuttajista ovat hankinnat 31 %, ja ruokailut 22 %.
Hankintojen hiilijalanjälki vuonna 2024 oli 2627 tCO2e, lähes sama kuin edellisenä vuonna. Hiilijalanjäljen laskenta perustuu hankintojen euromääräisiin arvoihin ja eri tuote- tai palveluryhmän kertoimiin. Suurin hiilijalanjälki syntyi koneiden, laitteiden ja kaluston hankinnasta, 415 tCO2e.
Muita hiilijalanjäljeltään suuria, kukin 200 – 300 tCO2e tuottavia hankintaryhmiä, olivat hankitut ajoneuvot, koneiden, laitteiden ja kaluston kunnossapito, rakennusmateriaali ja ryhmä muut hankinnat, johon kuuluu hyvin kirjava joukko erilaisia hankintoja, mm. rehu- ja lannoitehankinnat OSAOn maatilalle. Näitä pienempiä, mutta kuitenkin hyvin merkittävää hiilikuormaa, n. 150 tCO2e kukin, aiheuttavia hankintaryhmiä olivat kalusteet, työvaatetus, rakennusten ja huoneistojen vuokrat sekä ICT-palvelut.
Ruokailujen hiilijalanjäljen laskentaa tarkennettiin
Ruokailujen hiilijalanjälkeen lasketaan OSAOn omissa ja OSAOn palveluntuottajien ravintoloissa opiskelijoiden ja henkilökunnan nauttimien aterioiden hiilijalanjälki. Lisäksi siihen lasketaan mukaan työpaikoilla järjestettävän koulutuksen aikana opiskelijoiden nauttimat ateriat.
Laskentaa tarkennettiin edelliseen vuoteen verrattuna siten, että OSAOn omat ravintolat laskivat kukin oman ruokalistansa aterioiden keskimääräisen hiilijalanjäljen. Tämän perusteella laskettiin painotettu keskiarvo koko OSAOn ravintoloiden aterioiden hiilijalanjäljeksi. Aiemmin laskennan pohjana on käytetty laskurissa olevaa kerrointa, joka on määritelty koko Suomen ammatillisen koulutuksen koulutuksenjärjestäjien omille opiskelijaravintoloille.
Aterioiden hiilijalanjälki pieneni 7 % edellisestä vuodesta ja oli 1811 tCO2e vuonna -24. Vaikka tämä on positiivinen muutos, ei sen syy ole: Jalanjäljen pienentyminen johtui sekä OSAOn omissa että palveluntarjoajan ravintoloissa pienentyneestä ruokailijoiden määrästä.
Muista välillisistä päästöistä energian tuotannon ja jakelun päästöt pienenivät
Scope 3:n päästöihin kuuluvaksi lasketaan hankintojen ja aterioiden päästöjen lisäksi työnantajan maksamien matkojen päästöt, joihin luetaan mukaan myös opiskelijoiden opintoihin kuuluvat matkat ulkomaille. Ne pysyivät edellisvuoden tasolla.
Scope 3:seen lasketaan myös jätteiden, polttoaineiden tuotannon ja jakelun sekä energian tuotannon ja jakelun päästöt. Näistä kaksi ensimmäistä pysyivät samalla tasolla kuin edellisenä vuotena, mutta energian tuotannon ja jakelun päästöt pienenenivät 20 %.
Miten hiilijalanjälkemme kehittyy jatkossa ja mitä voimme tehdä?
Lämmityksen hiilijalanjälki tullee pienenemään huomattavasti edelleen, sillä ennakkotietojen perusteella sekä Oulun Energian että Oulun lähikunnissa olevien OSAOn kampusten lämmöntoimittajan, Oulun seudun sähkön, kaukolämmön päästökertoimet tulevat selvästi pienenemään nykyisistä. Myös OSAOn kiinteistöjen neliömäärät tulevat laskemaan, mikä vähentää lämmönkulutusta ja siten myös pienentää hiilijalanjälkeä.
Jos haluamme pienentää OSAOn omaa polttoaineiden kulutuksen hiilijalanjälkeä, pitäisi meidän jo ennen ajoneuvo- ja ajokonekannan sähköistymistä siirtyä käyttämään hiilineutraalia diesel-polttoainetta, jota valmistetaan jätteistä. Jos kaikki moottoripolttoöljyä käyttävät ajoneuvomme ja koneemme käyttäisivät uusiutuvaa dieseliä, hiilijalanjälkemme pienenisi yli 1000 tCO2e! Tässä on kiperä valinnan paikka: Poltto- ja voiteluainelaskumme on 750 000 € vuodessa ja polttoaineen vaihdos kasvattaisi summaa.
Hankintoihin on jatkossa mahdollisesti käytettävissä vähemmän rahaa, mikä todennäköisesti vaikuttaa hankintojen hiilijalanjälkeä pienentävästi. Tuleville vuosille ajoittuu kuitenkin laaja kampusrakentaminen Oulun Kaukovainiolla, mikä kasvattaa rakentamisen aikaista hiilijalanjälkeä huomattavasti. Nähtäväksi jää, peittääkö se muualta saadun hiilijalanjäljen pienemisen vaikutuksen alleen.
OSAOn omien ravintoloiden ruokalistojen yhtenäistäminen tullee jonkin verran laskemaan aterioiden keskimääräistä hiiilijalanjälkeä. Samaan aikaan pyritään myös ruokahävikin pienentämiseen ja kouluruoan arvostuksen lisäämiseen. Toivottavaa olisi myös, että kaikki opiskelijat söisivät terveellisen ja maksuttoman aterian koulussa. Jos kaikki syövät kouluaterian, kasvattaa se OSAOn hiilijalanjälkeä. Ilmakehän hiilidioksidikuormaan sillä tuskin on kuitenkaan lisäävää vaikutusta, sillä silloin muualla syödyt ateriaa korvaavat välipalat jäävät pois.
