OSAOn ja Oulun ammattikorkeakoulun pitkäaikainen koulutusyhteistyö on laventunut, kun OSAOn esihenkilöt ovat olleet mukana Oamkin positiivisen johtamisen valmennuksessa. Valmennus on tarjonnut uusia työkaluja myös kokeneille johtajille arjen toiminnan tueksi.
Oulun ammattikorkeakoulun hanke PoJo – Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia edistää positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamista Pohjois-Pohjanmaan alueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä julkisorganisaatioissa.
PoJo-hankkeessa on luotu valtakunnallinen positiivisen johtamisen verkosto sekä toteutettu avoimia alueellisia ja valtakunnallisia tapahtumia ja koulutuksia. Lisäksi hanke on tarjonnut mahdollisuuden organisaatiokohtaiseen positiivisen johtamisen kehittämiseen. OSAOlle räätälöidyssä kokonaisuudessa ovat olleet mukana kaikki esihenkilöt.
OSAOn strategiassa määritellään, että organisaatiolla on uudistumiskykyinen, sitoutunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Tavoitetilana on olla Suomen johtava ammattiosaajien koulutusyhteisö: OSAOssa kaikki on mahdollista. Tähän tavoitteeseen tähdätään positiivisen johtamisen työkaluilla.
PoJo-hankkeen sisällöllinen projektipäällikkö, positiivista johtamista väitöskirjassaan tutkinut lehtori Sanna Wenström tiivistää, että positiivisella johtamisella pystytään edistämään yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja sitä kautta myös tuloksellisuutta ja laatua, joita myös ammatillisen koulutuksen rahoitusmalli edellyttää.
Wenströmin väitöstutkimuksen lähtökohtana oli ammatillisen koulutuksen opettajien työinnostus eli työn imu, jota myös OSAO haluaa edistää kehittämällä johtamista koko organisaatiossa.
Koska mallissa on vahva teoreettinen tausta, saa kokenutkin johtaja uusia työkaluja arjen toimintaan. Wenström toteaa, että jokaisen yksilön positiivinen johtaminen on eri näköistä, sillä se rakentuu omien vahvuuksien ja kehittämiskohteiden kautta – mitään tiettyä roolia tai valmiiksi määriteltyjä vuorosanoja ei oteta haltuun.
Tutkittuun tietoon perustuva johtamismalli
Positiivisen johtamisen valmennuksessa mukana on ollut myös OSAO Pudasjärven yksikönjohtaja Keijo Kaukko. Hän kertoo, että jo ensimmäisellä valmennuskerralla hän tunsi olonsa kotoisaksi.
”Olen saanut tukea omille ajatuksille omasta johtajuudesta ja saanut kehittää omia ajatuksiani ja toimintojani”, Kaukko kiittää.
Kaukko avaa käsityksiään johtajuudesta puutermein – onhan hän alan pitkän linjan ammattilainen.
”On oltava vankka selkäranka kuin tammella mutta samalla apassin pehmeys. Pitää pystyä johtamaan pehmeästi, mutta takana on oltava tuki tai selkäranka, jotta voi tarvittaessa sanoa viimeisen sanan.”
Tukea työhönsä OSAOn esihenkilöt saavat positiivisesta johtamisesta, joka on vankkaan teoriataustaan, positiiviseen ja humanistiseen psykologiaan sekä positiivisen organisaatiotutkimukseen. Sanna Wenström kertoo valmennusten saaneen kiitosta vakuuttavasta teoriataustasta.
”Kaikkihan meistä haluavat johtaa tiedolla”, Wenström korostaa.
”Hyvinvoivia opiskelijoita ei ole, jos ei ole innostuneita opettajia.”
Oppilaitos on monien osien kokonaisuus, eikä hyviä tuloksia synny ilman, että kaikki oppilaitosyhteisön jäsenet voivat hyvin. Kasvatustieteessä käytetty termi pedagoginen hyvinvointi pitää sisällään sekä henkilöstön jäsenten että opiskelijoiden hyvinvoinnin ja oppimisen.
”Hyvinvoivia opiskelijoita ei voi olla, jos meillä ei ensin ole hyvinvoivia ja innostuneita opettajia. Oppimista taas ei voi olla ilman hyvinvointia, ja toisaalta oppiminen tuottaa hyvinvointia”, Sanna Wenström avaa pedagogisen hyvinvoinnin merkitystä.
Vuoden 2021 alussa OSAOssa toteutettiin osana PoJo-hanketta henkilöstökysely, jossa positiivisen organisaation teorian osa-alueiden mukaisesti otettiin selvää työyhteisön myönteisistä käytänteistä, vuorovaikutuksen ja yhteistyön toteutumisesta, vahvuuksien hyödyntämisestä, esihenkilötyöstä sekä ilmapiiristä. Lisäksi kyselyssä mitattiin henkilöstön kokemaa työn imua. Kaikista PoJo-hankkeen organisaatioista parhaat tulokset sai Keijo Kaukon johtama OSAO Pudasjärven yksikkö. Yksikönjohtaja itse näkee työyhteisön vahvuuksiksi vankan luottamuksen, joustavuuden ja tiiviyden – osaolaiset ovat OSAOn suurin positiivinen voimavara.
”Henkilökuntamme suunnittelee työvuottaan paljon itse, ja meillä on vahva keskinäinen luottamus. Näin opettajat pystyvät myös itse johtamaan työtään. Henkilökunnalla on myös mahtava joustavuus: ihmiset ovat valmiita auttamaan toinen toistaan”, Kaukko listaa esimerkkejä.
Työyhteisöjen muutoksen ytimessä
Positiivisen johtamisen avulla OSAOn satsaa siihen, että henkilökunta voi toteuttaa työssä perustehtäväänsä oikein ja tulla kuulluksi. Isona organisaationa OSAO ei voi pysähtyä, vaan työyhteisöä on kehitettävä jatkuvasti ja ketteryyttä on lisättävä. Positiivinen johtaminen antaa työkaluja myös kankeudesta irti pääsemiseen.
Keijo Kaukko toivoo työnantajansa olevan positiivisen johtamisen ansioista tulevaisuudessa entistä yhtenäisempi, houkuttelevana työpaikkana näyttäytyvä OSAOta. Sanna Wenströmkin toivoo positiivisen johtamisen vakiinnuttavan paikkansa suomalaisessa työelämässä.
”Oma missioni on olla kehittämässä työelämää, työpaikkoja ja oppilaitoksia, joissa on innostavaa olla töissä ja opiskella. Positiivinen johtaminen oppilaitoksissa tukee positiivisen pedagogiikan toteutumista, mikä antaa eväät myös nuorille innostukseen ja hyvinvointiin muuttuvassa työelämässä. Samalla, kun saamme edistettyä positiivisen johtamisen kouluttamista osana johtamisen ja esihenkilötyön tutkintoja, uskon, että työelämä tulee vielä muuttumaan.”
OSAO:ssa positiivisen johtamisen valmennuksia on järjestetty osana PoJo – Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia sekä POMOKO 2 -hankkeita. PoJo – Positiivisella johtamisella tuottavuutta ja hyvinvointia -hankkeessa edistetään positiivisen johtamisen ja organisoinnin soveltamista Pohjois-Pohjanmaan alueen mikro- ja pk-yrityksissä sekä julkisorganisaatioissa. Hanketta rahoittaa Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja koordinoi Oulun ammattikorkeakoulu, Ammatillinen opettajakorkeakoulu. POMOKO 2 hanke on Opetushallituksen rahoittamaa opetustoimen johdon henkilöstökoulutusta, ja hanketta koordinoi TAMK.
