Turvallisuuskulttuuri ei synny käskystä – se kasvaa arjesta

Turvallisuusjohtaminen – rakenteet kunnossa

Monissa organisaatioissa turvallisuusjohtaminen on jo vakiintunut osa toimintaa. Se tarkoittaa riskienhallintaan perustuvaa päätöksentekoa, suunnitelmia, ohjeita, koulutusta ja harjoittelua. OSAOssa turvallisuustoimintaa johtaa kuntayhtymäjohtaja-rehtori, ja vastuu turvallisuudesta on jaettu koko organisaatiolle – jokaiselle OSAOlaiselle.

Turvallisuuspäällikkö ja turvallisuuskoordinaattorit tukevat meitä kaikkia, mutta lopulta turvallisuus syntyy siitä, miten me itse toimimme arjessa.

Turvallisuuskulttuuri – arjen todellisuus

Turvallisuuskulttuuri on turvallisuusjohtamisen vastinpari. Se ei ole pelkkä ideaali, vaan työpaikalla vallitseva todellisuus: asenteet, käytännöt ja reaktiot niin normaali- kuin vaaratilanteissa. Vaikka johtaminen vaikuttaa kulttuuriin, vaikutus ei ole aina suoraviivainen – joskus se voi olla jopa ennalta-arvaamaton.

Organisaatiopsykologi Edgar Scheinin mukaan organisaatiokulttuurissa on kolme tasoa: symbolit, arvot ja oletukset. Sama pätee turvallisuuskulttuuriin:

• Symbolit: poistumisreittien kyltit, varoitusmerkit, henkilökortit.
• Arvot: johdon asettamat tavoitteet, kuten nolla tapaturmaa -malli.
• Oletukset: Uskomukset, osaaminen ja roolit. Kuinka toimimme arjen tilanteissa?

Miksi turvallisuuskulttuuri on tärkeä?

Käsite turvallisuuskulttuuri nousi esiin Three Mile Islandin ydinvoimalaonnettomuuden tutkinnassa.

Myös Tsernobylin onnettomuus on klassinen esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun turvallisuuskulttuuri rapautuu – piittaamattomuus johti useisiin vaaratilanteisiin ennen varsinaista katastrofia.

Turvallisuuskulttuurin kehittäminen – arjen valintoja

Turvallisuuskulttuuri ei muodostu vain johdon toimesta. Se muodostuu yksilön valinnoista: noudatanko ohjeita, puutunko tilanteeseen, tuenko kollegaa?

Kehittäminen vaatii paneutumista organisaation arkeen, ihmisiin ja ryhmiin. On ymmärrettävä, miten turvallisuusvaatimukset istuvat todelliseen toimintaan.

Turvallisuusjohtamisella pyritään tukemaan turvallisuuskulttuurin kehittymistä esimerkiksi helpottamalla ohjeiden tiedostamista ja noudattamista sekä vähentämällä ohjeiden noudattamisesta aiheutuvaa vaivaa. Myös erilaisilla teknisillä turvallisuusjärjestelyillä on tässä roolinsa turvallisia työ- ja oppimisympäristöjä tukevana tekijänä.

PuheeX-hanke – apua arjen tilanteisiin

PuheeX oli Opetushallituksen rahoittama hanke, jonka tavoitteena oli lisätä ja vahvistaa turvallisuusosaamista toisen asteen oppilaitoksissa. OSAO osallistui hankkeeseen Saskyn koordinoimana ja toteutti rinnalla myös oman Turva-ankkuri-hankkeen.

Meillä OSAOssa turvallisuustoiminta oli jo valmiiksi hyvällä tasolla, joten keskityimme arjen tilanteisiin, jotka poikkeavat ydintoiminnasta – osaamisen tuottamisesta. Tavoitteena oli helpottaa henkilökunnan toimintaa ja kehittää turvallisuuskulttuuria.

PuheeX-työkalu – mitä minä nyt teen?

OSAOlla on kattava ohjeistus, mutta se on hajallaan ja usein vaikeasti saatavilla. PuheeX-työkalu syntyi tarpeesta saada ohjeet nopeasti ja helposti käyttöön – erityisesti mobiilissa.

Työkalu keskittyy yleisimpiin arjen haastaviin kohtaamisiin ja niiden selvittämiseen. Tavoitteena oli vastata yksinkertaiseen kysymykseen: mitä minä nyt teen?

Ohjeet eivät ole lopullisia – maailma muuttuu, ja päivityksiä tarvitaan. Työkalu on tiivistetty ja valikoitu, ja palautetta kaivataan. Tarkoitus ei ole paisuttaa työkalua, vaan pitää se käyttökelpoisena.

Yhdessä turvallisuuden puolesta

Amis on eläväinen ympäristö, ja hyvä niin. Tilanteet vaihtelevat, ja ohjeet eivät voi kattaa kaikkea. Siksi tarvitaan asiantuntijuutta, arvostelukykyä ja soveltamista.

Tavoitteena on, että ohjeiden helppo saatavuus lisää niiden käyttöä ja vahvistaa turvallisuuskulttuuria. Kun henkilökunta tuntee ohjeet, puuttuminen helpottuu – myös silloin, kun opiskelijat kyseenalaistavat tilanteen.

Opiskelijoiden kyselyt osoittavat, että he toivovat meidän puuttuvan asiattomaan käytökseen. Se on lohdullista – he ovat puolellamme, vaikka eivät aina sitä sano ääneen.

Turvallisuuskulttuuri on yhdessä tekemistä

Mikään ei estä meitä puuttumasta asioihin yhdessä. Yksinäisen kollegan tukeminen tilanteessa on tärkeää, jo pelkkä läsnäolo voi auttaa. Voimme myös sopia etukäteen yhteisestä puuttumisesta.

Puuttukaamme kunnioittavasti, kuunnellen ja ymmärtäen. Ohjaaminen on ensisijainen työkalumme, mutta jos se ei riitä, kurinpito astuu kuvaan. Johdonmukainen toiminta vähentää ei-toivottuja ilmiöitä – kunhan jaksamme viedä asiat loppuun asti.

Kirjoittaja ja PuheeX-työkalun rakentaja Sami Keski-Filppula työskentelee OSAOssa turvallisuusalan lehtorina.