Neljä uutta toimialajohtajaa luotsaa OSAOn organisaatiouudistusta
Vuoden 2026 alusta OSAO siirtyy neljään toimialaan perustuvaan organisaatioon.
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Toimialoja vetävät neljä toimialajohtajaa: Juha Virsiheimo, Sanna Matikainen, Sari Veijola ja Vesa Pirilä. Heidän yhteinen mottonsa muutoksen läpiviemiseen on ”auta kaveria onnistumaan”. Silloin päästään tavoitteisiin: yhtenäisiin toimintatapoihin ja prosesseihin.
Vuoden 2026 alusta Koulutuskuntayhtymä OSAO siirtyy yksikkömallista organisaatiorakenteeseen, joka perustuu neljään osaamisaloittain jaettuun toimialaan. Yksiköt muuttuvat toimipisteiksi, ja neljää toimialaa johtavat toimialajohtajat. He aloittavat tehtävänsä virallisesti 1.1.2026.
Tekniikan toimialajohtajana aloittaa insinööri YAMK Vesa Pirilä, joka toimii nyt Kaukovainion tekniikan yksikönjohtaja. Hyvinvointitoimialaa johtaa ensi vuoden alusta KM Sari Veijola, nykyinen Kontinkankaan vs. yksikönjohtaja. Palvelut-toimialan johtajana aloittaa nyt Haukiputaan va. yksikönjohtajana toimiva FM, KM Sanna Matikainen. Liikenne ja luonnonvara -toimialan taas ottaa johtaakseen insinööri YAMK Juha Virsiheimo, joka on tällä hetkellä Kempele-Limingan yksikönjohtaja.
Koko porukkaa yhdistää laaja kokemus monenlaisista tehtävistä. Heidän mukaansa se antaa hyvät valmiudet johtaa suurta muutosta, jota on kuitenkin innostavaa tehdä yhdessä muiden OSAOlaisten kanssa.
”Luulen, että tämä on isoin muutos, joka OSAOssa on tehty, ja onhan sitä mahtavaa olla suunnittelemassa”, Pirilä sanoo muiden myötäillessä.
Yhä enemmän työkavereita tukena
Uudistuksessa OSAOn nykyiset kahdeksan yksikköä jäävät historiaan, kun tilalle tulevat toimipisteet ja toimialat. Kun aiemmin toimintaa ovat määrittäneet seinät, nyt yhteistyö järjestyy osaamisaloittain.
Nykyiset yksiköt ovat hyvin eri kokoisia. Siksi esimerkiksi koulutuspäälliköt ovat voineet tehdä hyvin erilaista työtä eri yksiköissä. Tulevaisuudessa OSAOssa on neljä melko samanlaista osiota, ja samojen nimikkeiden työt saadaan yhtenäistettyä. Uusien toimialajohtajien tärkeä tehtävä onkin miettiä henkilöstörakennetta sekä esihenkilöiden tehtäviä. Ne voivat muuttua etenkin pienten yksiköiden näkökulmasta paljon.
”Siksi täytyy pitää huolta, että lähiesihenkilöt löytävät roolinsa ja ovat läsnä. Myös meidän johtajien on oltava saavutettavissa”, kaikki neljä linjaavat.
Haastateltavat tunnistavat myös henkilöstön huolen siitä, kuinka työilmapiiri säilyy. Yhteisöllisyys ei kuitenkaan katoa, he lupaavat: toimipisteissä on edelleen tutut työkaverit, joita nähdään kahvitauoilla.
”Ensi vuonna on lähityökavereiden lisäksi toimialojen kollegat sekä heidän tarjoamansa tuki ja yhteistyömahdollisuudet”, sanoo Sanna Matikainen.
Alojen osaaminen näkyväksi
Muutoksen kuningasajatus on luoda koko OSAOon yhteiset toimintatavat ja prosessit. Ne tuottavat tasalaatuisuutta, joka mahdollistaa toiminnan kehittämisen ja sitä kautta laadun parantamisen entisestään, tulevat toimialajohtajat visioivat.
”Silloin voimme tuottaa parempia osaamispalveluita. Yritykset saavat osaavaa työvoimaa, ja me pystymme vielä paremmin palvelemaan myös jo työelämässä olevia. Se on mahdollista, kun emme enää yritä keksiä yksiköissä pyörää uudelleen kahdeksaan kertaan, vaan mietimme yhdessä, miten resurssit käytetään tehokkaasti”, Vesa Pirilä sanoo.
Tasalaatuisuuden lisäksi tärkeää on tasapuolisuus, sanoo Juha Virsiheimo.
”Yksiköissä on ollut hyvin erilaisia käytänteitä resurssien jakoon, mistä henkilöstön pulssikyselyissä on saatu palautetta. Nyt on tuhannen taalan paikka tehdä suunnittelusta läpinäkyvää niin, että se on tasapuolista sekä opiskelijoille että henkilökunnalle.”
Yhteiset toimintamallit ja resurssien läpinäkyvyys ovat myös valmistautumista Kotkantien tulevan kampuksen käyttöönottoon seuraavalla vuosikymmenellä. Näin tulevaisuuden kampuksella yhtenäinen toiminta on jo valmiiksi ajettu koko OSAOon.
Parhaimmillaan henkilökunnan osaaminen pääsee toimialoilla avulla paremmin hyödynnetyksi.
”Muutoksen avulla saamme alojen osaamisen näkyväksi, meillä kun on OSAOssa aivan huikeita asiantuntijoita!” Sanna Matikainen huomauttaa.
Opiskelijalle muutokset tarkoittavat tulevaisuudessa entistä vaivattomampaa joustavuutta ja yksilöllisyyttä, esimerkiksi helppoutta valita opintoja muista toimipisteistä. Jo nyt toimipisteestä riippumattomia malleja opiskeluun on, mutta uudistuksen myötä niitä voidaan parantaa.
Muutos ottaa aikansa
Vaikka uusi organisaatiorakenne astuu voimaan vuoden 2026 alussa, valmistautuminen kulisseissa on jo kovassa vauhdissa. Vielä muutos ei näy yksittäisen opettajan arjessa, ja tavoitteena on, että henkilöstö voi keskittyä omaan työhönsä ja opiskelijat saada opetusta häiriintymättä.
Juha Virsiheimon mukaan suunnittelun johtoajatus onkin tulevan vuoden opetuksen organisointi: saada seuraava työvuosi suunniteltua ja opiskelijoiden arki sujumaan.
”Ei saa jäädä tehtäviä, joille ei ole tekijää. Meidän täytyy luoda mallit, joissa kaikissa tilanteissa tiedetään, kuka hoitaa mitäkin”, hän jatkaa.
Uudistusten tuoma lisäarvo syntyy sitten ajan kanssa, kaikki neljä tähdentävät. Kaikki ei ole tammikuussa valmista.
”Aina muutoksissa mennään ensin pikkuisen takapakkia. Tärkeintä olisi silti uskaltaa ja jaksaa jatkaa, sillä sitten noustaan aiempaa korkeammalle tasolle”, sanoo Vesa Pirilä.
”Luodaan foorumit seurata uudistusten toimivuutta. Tärkeää on myös varata henkilöstölle aikaa tutustua muihin toimialan työntekijöihin ja heidän toimintaansa”, Virsiheimo jatkaa.
Viestintä vaatii tuntemusten ymmärrystä
Viestintä, läpinäkyvyys ja osallistaminen ovat johtajille tärkeitä kulmia muutoksen läpiviemisessä.
”Henkilöstö haluaa osallistua tähän muutokseen ja kuulla siitä. Tämä tarkoittaa, että meidän täytyy viestiä aina silloin, kun se on mahdollista ja ajankohtaista”, Sari Veijola linjaa.
Sanna Matikainen miettii, että vaikka toimialajohtajille itselleen muutos voi tuntua tavalliselta tai jopa toivottavalta, on johtamisen kannalta tärkeää ymmärtää, ettei se ole kaikille mieluisaa tai helppoa. Erilaiset tuntemukset vaativat herkkyyttä viestiä tarpeeksi ja oikeaan sävyyn.
Vesa Pirilä kuitenkin muistuttaa, että ammatillisen koulutuksen reformi ja vaikkapa siihen liittyvä työajanmuutos oli jo iso muutos OSAOn henkilöstölle.
”Siitä on päästy hienosti yli, ja ehkä se antaa eväitä tähänkin muutokseen.”
Tulevaisuudessa menestyminen edellyttää uudistumista
Osaamistarpeiden ymmärtäminen ja niihin vastaaminen uudella tavalla on tulevaisuudessa OSAOlle entistä tärkeämpää. Ammatillisen koulutuksen toimijoiden rahoitus ei tulevaisuudessa ainakaan kasva, mutta tarve osaamisen kehittämiselle ei häviä minnekään.
”Tiedämme, että vaikka yhteishaun kautta tulee paljon opiskelijoita, ikäluokat pienenevät koko ajan. Yhdessä meidän on löydettävä vastauksia siihen, mitä luomme siihen tilalle”, pohtii Veijola.
Se vaatii koko OSAOlta uudenlaista otetta ja uudistumiskykyä. Toimialamalli toivottavasti antaa mahdollisuuden näyttäytyä yhä vahvempana ja laadukkaampana kumppanina työelämälle niin uusien osaajien kouluttajana kuin nykyisen henkilöstön kehittäjänä.
Kun resurssit on hyödynnetty paremmin, on henkilöstöllä aikaa kehittää kehittämiseen ja ennakoimiseen. Myös esimerkiksi sidosryhmäyhteistyölle on tulevaisuudessa toivottavasti enemmän mahdollisuuksia, Veijola miettii.
”Sieltä työelämälähtöisyys ponnistaa, ja verkostojen luomiseen tarvitaan aikaa ja suunnitelmallisuutta.”
”Autetaan kaveria onnistumaan”
Nelikko on yhtä mieltä siitä, että etenkin johtajien tiivis yhteistyö auttaa myös toimialojen välistä kehittämistä ja hyvien käytänteiden jakamista. Se tiivistää ja kehittää koko OSAOta.
”Organisaatiomuutos vaatii sitä, että tämän valmistelevan syksyn jälkeenkin me teemme säännöllisesti yhteistyötä, keskustelemme ja jaamme hyviä käytänteitä”, Veijola sanoo.
”Autetaan kaveria onnistumaan”, Virsiheimo tiivistää.
Matikainen komppaa lauseen olevan viisas: jos kaikki läpi työyhteisön toimivat niin, päästään jo hurjan pitkälle.
OSAO on sekä alueellisesti että valtakunnallisesti vaikuttava toimija. Tavoitetila on olla Suomen vaikuttavin ammattiosaajien koulutusyhteisö. Uudistuksen jälkeen OSAO on jo pitkällä matkalla tavoitteeseen, tulevat toimialajohtajat lupaavat.
”On vähän kliseistä sanoa, että muutos on mahdollisuus, mutta minä uskon siihen aidosti”, Matikainen päättää.
