Vuodessa koneistajaksi ja töihin
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Hyvä koneistaja on tarkka ja huolellinen. Näin sanoo OSAOssa ripeästi ammatin opiskellut Eemil Palosaari. Halu tehdä konkreettista työtä ja nähdä oman osaamisen jälki sai valitsemaan kone- ja tuotantotekniikan. ”Kävi hieman tuurikin. Hoidin asiat hyvin ja työllistyin heti”, hän sanoo.
Eemil Palosaarella oli reilu vuosi sitten mietinnän paikka. Hän oli suorittanut lukio-opintoja kolmisen vuotta, joiden jälkeen pari vuotta oli kulunut myyntihommissa.
Tekemisiinsä hieman kyllästynyt Eemil kaipasi uutta suuntaa uralleen. Toiveissa oli polku, joka toisi mukanaan tutkinnon ja työn ja jossa näkisi kättensä jäljen.
”Päätavoitteena minulla oli valmistua ammattiin ja päästä tekemään aiempaa konkreettisempaa hommaa. Hain OSAOon, jossa aluksi kiinnosti etenkin hitsaaminen. Kun pääsin sisälle koneistuksen ihmeelliseen maailmaan, se alkoi houkutella aina vain enemmän. Päätin keskittyä koneistukseen”, Eemil kertoo.
Nyt Eemil on suorittanut OSAOssa kone- ja tuotantotekniikan perustutkinnon ja valmistunut koneistajaksi. Työt ovat alkaneet oululaisessa Mectalentissa, joka on tuotekehityksen, tarkkuusmekaniikan ja vaativan laitevalmistuksen huippuasiantuntijayritys.
”Työnteko maistuu, ja lähivuodet on tarkoitus olla tiukasti työelämässä. Tämä on ihan loistava paikka”, Eemil sanoo.
Eemil kiittää kone- ja tuotantotekniikkaa monipuoliseksi alaksi, jossa vaihtelevat tehtävät tuovat työhön mielekkyyttä. Koneistajan ammatti on hyvin kaukana tuotantolinjalla työskentelystä, jossa tehdään yhtä ja samaa kahdeksan tuntia päivässä.
”Päiviin kuuluu muun muassa CAD/CAM-ohjelmointia, kappaleiden ”ajoa” eli valmistusta CNC-koneella ja muutenkin koneiden monipuolista käyttöä, laaduntarkkailua, asiakastilausten vastaanottoa ja palavereita tulevista töistä.”
Aiempi osaaminen huomioidaan OSAOssa
Ammatillisen koulutuksen alkaessa OSAOssa tunnistetaan ja tunnustetaan opiskelijan aikaisemmin hankkima osaaminen. Tämä tarkoittaa, että kaikki eivät suinkaan opiskele kolmea vuotta, vaan opiskelujen kesto on yksilöllinen. Opiskelija ei joudu opiskelemaan jo osaamiaan asioita, vaan saa uutta oppia vain niihin asioihin, joita hän ei vielä osaa.
Eemilin tapauksessa valmistuminen ja työelämään siirtyminen sujui pikavauhtia. Lukiossa suoritettuja opintoja otettiin huomioon henkilökohtaista osaamisen kehittämissuunnitelmaa laatiessa, ja asiat rullasivat yhteistyössä opettajien ja opon kanssa. Kun opiskelumotivaatio oli muutenkin kohdallaan, Eemil valmistui koneistajan ammattiin vuodessa ja kahdessa viikossa.
”Alku koulussa tuntui vähän työläältä, mutta myös kiinnostavalta. Opiskeltiin perusjuttuja eli koneistusta, koneasennusta ja hitsaamista huolella – kuten pitääkin.”
”Kun siitä jatkettiin eteenpäin, ja päätin opiskella koneistajaksi, opiskeluun tuli lisää vauhtia. Pääsin työelämässä oppimisen jaksolle KL Mechanicsille ja sain koneistuksen pakolliset opinnot purkkiin. Valinnaisina opiskelin CNC-jyrsinnän eli koneistuskeskuksen käytön ja sitten CAD/CAM-opinnot ja CNC-sorvauksen ja moniakselisorvauksen.”
Hyvä vastaanotto työpaikoilla
Ennen Mectalent-pestiään Eemil oli työelämässä oppimassa Sähkö-Rantekilla, eli kouluaikana hän pääsi tutustumaan ja oppimaan kolmessa yrityksessä.
”Siinä sai oikeasti maistiaisia siitä, mitä tulet mahdollisesti tekemään työksesi. Jokaisessa työpaikassa oli mahtavia tyyppejä ja hieno porukka. Sain myös joka yrityksessä hieman erilaista oppia, joten tuli monipuolinen kuva koko alasta.”
Eemil sanoo, että hänet otettiin todella hyvin vastaan työpaikoilla. Hän ei esimerkiksi kohdannut vähättelyä, vaikka olikin opiskelija ja vasta oppimassa monia työelämän taitoja ja käytänteitä.
”Tietysti omakin käytös ratkaisee, kuinka sinuun suhtaudutaan.”
Tarkkuus on valttia koneistamisessa
Eemilin uraa kone- ja tuotantotekniikassa pohjusti mielenkiinto kaikenlaiseen korjaamiseen ja asentamiseen. Isän antamat neuvot auton korjauksessa ovat tulleet hyötykäyttöön kavereiden autoja laitellessa. Kiinnostus tekniikkaan ja hyvään työnjälkeen on hyödyksi myös uudessa ammatissa. Kaksivuorotyö CNC-koneistajana haastaa ja opettaa, mutta onnistunut lopputulos palkitsee.
”Kärsivällisyydellä ja tarkkasilmäisyydellä pääsee jo pitkälle. Nopeasti hutiloidessa voi saada aikaiseksi vain vahinkoa. Koneistajan työ sopii tarkalle tekijälle, joka haluaa nähdä oman käden ja osaamisen jäljen. Tietokoneosaamistakin tarvitaan, ja kappaleita tehdessä pitää huomioida paljon asioita.”
Mectalentin erikoisosaamista on tarkkuusmekaniikka. Se tarkoittaa, että osien mitat ja toleranssit, muodot sekä pinnanlaatu täyttävät tarkasti määritellyt vaatimukset – usein mikrometrin, eli millimetrin tuhannesosan, tarkkuudella. Eemelin arjessa tämä näkyy korkeina vaatimuksina laadusta ja huolellisuudesta.
“Pinnanlaatu on hyvin ratkaiseva tekijä asiakkaalle, eikä koneistetuissa kappaleissa saisi näkyä koneistuksen jälkiä. Jos sileältä vaikuttavasta pinnasta löytyy pikkuinen pyörylä, niin asiakas ei välttämättä hyväksy sellaista. Tässä työssä täytyy osata tehdä osat täydellisiksi.”
