Eläintenhoitotyö vaihtui oman marjatilan suunnitteluun

Tarja Toppinen kouluttautui uuteen ammattiin terveydellisistä syistä. Puutarhuriksi valmistuneen naisen suunnitelmissa on alkaa kasvattaa ainakin tyrniä ja mansikkaa.

Siikajoella asuvan Tarja Toppisen, 58, ajatukset ovat tammikuisena pakkaspäivänä jo kovasti ensi kesässä. Ensimmäiset mansikantaimet on tilattu ja tyrniä istutettu parin sadan pensaan verran jo viime kesänä.

”Haave omasta marjatilasta juontaa juurensa vuoteen 1982, kun ostin Siikajoen Karinkannan kylältä äitini kotitilan, jonne mieheni kanssa asetuimme. Pieni viljatila ei kuitenkaan elättänyt, joten olemme molemmat kulkeneet vieraalla töissä”, Tarja kertoo.

Parikymmentä vuotta Tarja työskenteli Siikajoen kunnalla maatalouslomittajana ja myöhemmin 17 vuotta Niitynmaan Porsas Oy:llä, jossa hän toimi myös esimiestehtävissä. Viimeisimpinä vuosinaan porsastuotantotilalla Tarjan terveys alkoi kuitenkin pettää, mikä johti lopulta alanvaihtoon.

”Nivelvaivojen myötä jalat eivät kestäneet kovalla lattialla kävelyä ja turvakengät tuntuivat todella raskailta. Lääkäri tuli siihen ratkaisuun, etten voi palata eläintenhoitotyöhön.”

Vakuutusyhtiön avulla uuteen ammattiin

Vakuutusyhtiö Ilmarisen avulla Tarja päätti kouluttautua uudelleen. Tässä vaiheessa nuoruuden haave omasta marjatilasta nousi kunnolla pintaan, joten koulutusalaksi valikoitui puutarhuriopinnot Koulutuskuntayhtymä OSAOn Kempeleen-Limingan yksikössä.

”Kävin ensin työkokokeilussa varmistamassa, että selviydynkö puutarhurin työstä. Reuma on sairautena kuitenkin sellainen, että se tarvitsee liikettä. Sitten kun on huonompi päivä, niin sitten on huonompi päivä, mutta ei se työntekoa estä.”

Opinnot OSAOlla alkoivat kesällä 2019, jolloin matka kävi lähes saman tien ensimmäiseen harjoittelupaikkaan Särkän Perennataimistolle Raaheen. Opintojen aikana ala tuli tutuksi myös Pattijoen puutarhalla, Kuolaniemen tilalla Sotkamossa sekä Raahen kaupungilla.

Puolitoista vuotta kestäneestä koulutuksestaan Tarja on vilpittömän kiitollinen.

”On ollut ihan mahtava kokemus, että vielä tässä iässä pystyy opiskelemaan uuteen ammattiin. Koin opinnot tarpeellisiksi, ja opettajat auttoivat kaikessa. Oli myös mukavaa, että meitä oli niin eri ikäisiä samaan aikaan opiskelemassa.”

Mansikkaa itsepoimintaperiaatteella, tyrniä jatkojalostukseen

Y-tunnus ja pienimuotoista viljelytoimintaa Tarjalla ja hänen miehellään on ollut koko ajan meren läheisyydessä sijaitsevalla tilallaan Siikajoella. Jatkossa päätuotteet ovat kotimaisista taimista kasvatetut tyrni ja mansikka sekä suunnitelmien tarkentuessa vielä jokin kolmas marjakasvi. Tilan nimeksi on kaavailtu Kaustan marjatilaa.

”Mansikka oli heti oma ajatukseni, mutta tyrnistä vinkkasi opettajani OSAOlla. Myös mieheni oli tyrnin kannalla. Mansikkaa laitetaan itsepoimintaperiaatteella, tyrni menee jalostuslaitoksiin. Jonkin verran myydään tyrniä myös suoraan tilalta”, Tarja suunnittelee.

Mansikantaimet aletaan istuttaa toukokuussa, mutta viime kesänä laitettujen tyrnipensaiden satoa joudutaan odottelemaan kauemmin, koska tyrnin istuttamisesta sadon saamiseen kestää kolmisen vuotta.

Jatko-opintoja ja valmistautumista kesään

Istuttamisia odotellessa toimelias nainen opiskelee vielä lisää. Tammikuun puolessa välissä alkaneessa puolen vuoden tiimikoulutuksessa OSAOn Kempeleen-Limingan yksikössä pureudutaan puutarha-alan lakisäännöksiin ja johtamiseen. Lisäksi lukujärjestyksessä on tuotannon tunteja.

Vaikka varsinaiset marjatilan työt keskittyvät kesään ja syksyyn, jatkojalostus tulee Tarjan mukaan työllistämään myös talvisin.
”Ja kun on Y-tunnus olemassa, hiljaisempina aikoina voin käydä tekemässä töitä vaikka kukkakaupoissa laskutusperiaatteella.”

Tällä hetkellä ajatuksena on kuitenkin katsoa maltillisesti, mihin uusi ura vie.
”Tavoitteena on saada omalta tilalta elanto, ja varmaan saa ja joutuu työllistämään ulkopuolisiakin. Täytyy myös kuunnella, mitä toiveita asiakkailla on.”


Hakeudu puutarha-alalle

Puutarha-alan opintoihin voi hakeutua jatkuvan haun kautta.
Lue lisää puutarha-alasta