Isän jalanjäljissä koneen puikkoihin

EU:n sininen lippulogo, jonka alla teksti Euroopan unioni ja Euroopan sosiaalirahasto. Logo, jossa teksti Vipuvoimaa EU:lta 2014-2020. Logo, jossa pisaran muotoisessa asetelmassa sinisiä, vihreitä ja punaisia kaarevia viivoja ja vieressä teksti Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Logo, jossa kaksi violettia vaakasuoraa viivaa ja kaksi vaaleansinistä oikealle nojaavaa pystyviivaa muodostavat hashtag-merkin. Vaakasuorissa viivoissa lukee tekstit Tasa-arvo tutuksi ja Gender equality.

Kun Jonna Korhonen oli päättämässä peruskoulutaivaltaan, hän suunnitteli hakevansa opiskelemaan lähihoitajaksi. Pienestä pitäen isänsä mukana töissä kulkenut Jonna valitsi kuitenkin toisin, ja on nyt töissä Maanrakennus Keränen Oy:ssä. Hän jatkaa autojen parissa työskentelyä jo sukunsa kolmannessa polvessa.

”Ajattelin lähteä seuraamaan isän jalanjälkiä, ja valitsin maarakennuskoneenkuljettajan opinnot Taivalkoskella. Isältä oli sitten hyvä aina kysyä, jos jotakin ei tiennyt: hän vastaa aina, jos soittaa”, Jonna kertoo.

Isojen koneiden puikoissa maarakennuskoneenkuljettajalta vaaditaan tarkkuutta ja huolellisuutta. Monipuolisissa ympäristöissä tehtävät työt vaativat paitsi oma-aloitteisuutta ja itsenäisyyttä, myös sosiaalisuutta. Jonnan mielestä alalle sopivat töihin monenlaiset tyypit, kunhan uskaltaa avata suunsa.

”Muiden konekuskien kanssa saa höpötellä niitä näitä. Alalla on sosiaalista porukkaa, jotka haluavat jutella ja kysellä kuulumisia. Työssä on parasta kuitenkin se, että maisema vaihtuu koko ajan!”

Kaikki potentiaali käyttöön

Maarakennuskoneiden kuljettajien työllisyystilanne vaikuttaa hyvältä. Työ- ja elinkeinotoimistojen Ammattibarometrin mukaan pulaa työntekijöistä on etenkin Pohjois-Suomessa. Myös Jonnan mielestä töitä löytyy helposti, ja firmat ottavat ennakkoluulottomasti kaikenlaisia ihmisiä töihin.

”Töissä kaikkia opetetaan aluksi, ja uusia kuskeja neuvotaan hyvin”, hän lupaa.

OSAOn Tasa-arvo tutuksi -ESR-hankkeen projektipäällikkö Heidi Viljakainen kertoo, että ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä esiintyvän sukupuolten välisen segregaation eli eriytymisen vuoksi joillakin aloilla ei saada kaikkea potentiaalia käyttöön.

”Suomessa on työvoimapulasta kärsiviä aloja, jotka ovat usein mies- tai naisvaltaisia. Silloin tosi lahjakkaitakin tekijöitä voi jäädä kouluttautumatta alalle, jos vähemmistösukupuolen keskuudessa ei tiedetä alasta tarpeeksi tai sinne ei uskalleta syystä tai toisesta hakeutua”, Viljakainen selittää.

Tasa-arvo tutuksi -hanke pyrkii puuttumaan juuri tällaisiin yhteiskunnallisiin ongelmakohtiin ammatillisen koulutuksen kautta. Tasa-arvo-osaamisen ja -tietoisuuden levittäminen ammattilaisten keskuudessa ja erilaisten alojen tutuksi tekeminen monenlaisille ihmisryhmille auttaa purkamaan segregaatiota. Se vaikuttaa osaltaan esimerkiksi palkkatasa-arvoon, sukupuolisten stereotypioiden väljenemiseen ja siihen, että työttömien työnhakijoiden osaaminen ja avoinna olevien työpaikkojen osaamisvaatimukset eivät kohtaa.

Ennakkoluulot alasta alas

Työssään Maanrakennus Keräsellä viihtyvä Jonna piti myös monipuolisista opinnoistaan OSAOlla. Hyvät opettajat, jotka neuvoivat tarpeen tullen vaikka kädestä pitäen, tekivät rakennusalan perustutkinnosta mukavaa ja saivat Jonnan viihtymään myös teoriatunneilla.

”Mieluummin sitä aina tekisi jotain, eikä vain istuisi luokassa. Mutta alalle kannattaa kyllä lähteä, jos haluaa nähdä maailmaa ja maisemia!” hän suosittelee.

Jonna uskoo, että alaa kohtaan voi varmasti olla ennakkoluuloja. Ne kuitenkin hälvenevät työmailla, joilla työskennellään mukavasti sovussa. Työ ei myöskään ole niin raskasta, kuin ihmiset saattavat kuvitella.

Tasa-arvoteema on nyt isosti esillä, ja esimerkiksi Opetushallitus on tuottanut siihen liittyvää materiaalia – vaaditaanhan tasa-arvon edistämistä laissakin. OSAOssa tehtävällä kehitystyöllä pyritään vaikuttamaan alueella laajemminkin.

”Yritysten kanssa voidaan tehdä yhteistyötä, jos on halu saada ala näkyvämmäksi esimerkiksi työvoimapulan takia tai siksi, että palvelut, tuotekehitys ja työhyvinvointi hyötyisivät erilaisista työntekijöistä työyhteisöissä”.

OSAO edistää ”sekahakua työelämään” eli haluaa purkaa koulutus- ja työelämän sukupuolen mukaista eriytymistä Tasa-arvo tutuksi -hankkeella. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.