Tämä kirjoitus on toinen osa blogikirjoitussarjasta, joiden aikana hahmottuu liikunnallisia ja luovia menetelmiä hyödyntävän uraohjauksen toimintamalli. Voit lukea ensimmäisen osan täältä.
Jos kahdessa eri asiassa on taustalla samoja teorioita, voiko niistä syntyä yhdessä jotain uutta? Tähän kysymykseen lähdemme hahmottelemaan tämän blogikirjoituksen myötä vastausta ja asiat, joissa samaa teoreettista taustaa löytyy, ovat kokemusliikunta ja uraohjaus. Voisi ajatella, ettei niissä ole mitään yhteistä, mutta joskus toisilleen kaukaiset asiat voivatkin kietoutua yhteen mitä ihmeellisimmillä rihmastoilla.
Kokemusliikunta
Lyhyesti kerrottuna kokemusliikunnalla tarkoitetaan liikuntaa ja liikunnallista toimintaa, johon ei sisälly lajitaitojen osaamista tai kilpailullisia tavoitteita ja se sopii hyvin matalankynnyksen liikuntatoimintaan. Kokemusliikunta pitää sisällään erilaisia kokemuksellisia elementtejä; elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia. Keskeistä kokemusliikunnassa on sen itsetuntoa vahvistava ja onnistumisen kokemuksia mahdollistava luonne. Elämykset synnyttävät onnistumisen kokemuksia ja onnistumisen kokemukset puolestaan vahvistavat itsetuntoa ja luottamusta omiin kykyihin. Kokemusliikunnan aikana koetut identiteetti kokemukset puolestaan auttavat yksilöä ymmärtämään itseään ja hahmottamaan, miten muut ihmiset hänet näkevät. Identiteettikokemuksen syntyyn vaikuttavat yksilön liikunnan aikaiset tunteet, ajatukset ja kokemukset. Osallisuuskokemuksessa yksilö saa kokemuksen oman osallistumisensa tärkeydestä ryhmään ja yhteiseen toimintaan. Toimijuuskokemuksessa tärkeää on oma aktiivisuus ja tahto olla osa toimintaa. (Tiihonen 2014; Pirnes & Tiihonen 2010.) Lisää kokemusliikunnasta voit lukea Höntsä – silta eteenpäin! -hankkeen julkaisusta osoitteessa: https://bit.ly/2WaqShX
“Kokemusliikunta pitää sisällään erilaisia kokemuksellisia elementtejä; elämys-, identiteetti-, osallisuus- ja toimijuuskokemuksia. Keskeistä kokemusliikunnassa on sen itsetuntoa vahvistava ja onnistumisen kokemuksia mahdollistava luonne.”
Kokemusliikunnaksi voi soveltaa lähes mitä tahansa liikuntamuotoja. Oulun seudulla vuonna 2017 päättyneessä HEP! Hyvinvointiliikuntaa elämän poluilla! -hankkeessa on määritelty kokemusliikuntaan soveltuvien lajien kokonaiskuormitus fyysisen ja psyykkisen kuormituksen osalta. Nuorille, jotka eivät ole liikunnallisesti aktiivisia sopii alkuun vähemmän kuormittavat lajit kuten kävely tai frisbeegolf sekä venytys- ja rentoutusharjoitukset. Korkean kuormituksen lajeja ovat puolestaan kamppailu- ja palloilulajit, koska niissä tulee paljon sekä fyysistä kuormitusta liikkeestä että psyykkistä kuormitusta vuorovaikutuksesta. Kuormittavuutta voidaan kuitenkin säädellä ja muuttaa esimerkiksi sääntöjä, pelivälineitä ja tilaa vaihtamalla. (Ukonaho, J. ym. 2016, 31.)
Uraohjaus ja uramuuntuvuustaidot
Uraohjauksen yhtenä tavoitteena voidaan pitää vahvojen uramuuntuvuus taitojen saavuttamista. Tulevaisuuden työelämän vaatimusten kanssa pärjätäkseen nuori tarvitsee uramuuntuvuustaitoja. Uramuuntuvuus pitää sisällään yksilön valmiuden selvitä odotettavissa olevista sekä odottamattomista tehtävistä. Odotettavissa olevia tehtäviä ovat muun muassa uuteen työrooliin sopeutuminen ja odottamattomia puolestaan mukautuminen muutoksiin työssä tai työtehtävissä. Vahvojen uramuuntuvuustaitojen avulla nuori voi myös löytää vastauksia omaa tulevaisuuttaan ja elämää koskeviin kysymyksiin ja valintoihin. Uramuuntuvuus taidot ovat arvokkaita erityisesti yllättävissä muutostilanteissa sekä nuoren joutuessa valitsemaan tulevaisuutensa suhteen merkityksellisiä asioita, kuten koulutus- ja uravalintoja. (Penttinen 2018, UEF luentodiat; Savickas 2013.)
“Vahvojen uramuuntuvuustaitojen avulla nuori voi löytää vastauksia omaa tulevaisuuttaan ja elämää koskeviin kysymyksiin ja valintoihin. Uramuuntuvuus taidot ovat arvokkaita erityisesti yllättävissä muutostilanteissa sekä nuoren joutuessa valitsemaan tulevaisuutensa suhteen merkityksellisiä asioita, kuten koulutus- ja uravalintoja.”
Toiminnallisuus uraohjauksessa voi toteutua oppilaitoksessa muun muassa ryhmätyöskentelyn keinoin liikunnallisia ja muita luovia menetelmiä hyödyntäen. Ryhmässä tapahtuva työskentely pitäisi sisällään uraohjauksen elementtejä liikunnan ja luovan toiminnan kokemuksellisuuteen kiedottuna. Nuoren ohjaamista ajatellen elämän näkeminen kokonaisuutena on tärkeää ja nykypäivän epävarmoina aikoina myös muun, työn ulkopuolisen elämän merkityksellisyyden näkyväksi tekemisen tärkeys korostuu. Uraohjauksen teorioissa elämän ja tulevaisuuden ajattelu näyttäytyy kokonaisvaltaisena ja elämän eri osa-alueet huomioon ottavana. Kokemuksellisuuteen perustuva uraohjaus antaa nuorelle mahdollisuuksia saada uudenlaisia onnistumisen kokemuksia itsestään sekä tutustua erilaisiin rooleihin työssä ja elämässä. Tämänkaltaisen lähestymistavan vahvuutena on se, että erilaisten kokemusten ja ryhmässä toimimisen avulla nuori voi laajentaa näkemyksiään elämänkulustaan, toiveistaan ja tavoitteistaan. Toiminnan kautta saadut kokemukset voivat myös mahdollisesti olla vaikuttavampia ja jättää pysyvämmän muistijäljen nuoren mieleen, kuin keskustelun avulla tehty ohjaus. Tausta-ajatuksena on se, että ryhmässä toimiessa ihminen on suhteessa toisiin ja näin ollen voi peilata omia ajatuksiaan toisten reaktioihin. Turvallisessa ympäristössä erilaisten tulevaisuutta käsittelevien roolien kokeileminen toiminnallisesti ja toiminnan jälkeen tuntemuksia ja ajatuksia pohtien ja reflektoiden nuori saattaa löytää itsestään sellaisia vahvuuksia ja voimavaroja, joista ei tiennyt aiemmin. Näiden löytyneiden voimavarojen valjastaminen tulevaisuuteen suuntautumiseen on seuraavan pohdinnan paikka. Tulevaisuuteen suuntautuminen ja kiinnostuksen osoittaminen on yksi elämänhallinnan elementti. Nuorten ohjaukseen ja uraohjaukseen liittyy myös nuoren elämänhallinnan tukeminen. Positiiviset kokemukset, oman pystyvyyden kokemusten voimistuminen tukevat nuoren itsetuntoa ja auttavat tulevaisuuteen suuntautumisessa. Itseensä luottava nuori uskaltaa haaveilla, unelmoida ja konkreettisesti tavoitella saavutuksia tulevaisuudessaan.
“Itseensä luottava nuori uskaltaa haaveilla, unelmoida ja konkreettisesti tavoitella saavutuksia tulevaisuudessaan.”
Minäpystyvyys kokemusliikunnassa ja uraohjauksessa
Yllä olevassa luvussa pohdittiin jo minäpystyvyyden merkitystä uraohjauksen ja tulevaisuussuuntautuneisuuden näkökulmasta. Minäpystyvyys teoria on vahvasti myös kokemusliikunnan taustalla. Kokemusliikunnan elämyksellisyys ja kokemuksellisuus lisäävät yksilön pystyvyyden kokemuksia. Minäpystyvyydellä tarkoitetaan tunnetta omasta osaamisesta ja kyvykkyydestä ja minäpystyvyyden kokemuksia voidaan vahvistaa onnistumisen kokemuksilla liikunnallisen ja muun luovan toiminnan yhteydessä.
Minäpystyvyys kuuluu teoreettiselta taustaltaan osaksi itseohjautuvuusteoriaa, jonka ovat alunperin kehittäneet Edward Deci ja Richard Ryan jo vuonna 1985. Itsemääräytymisteoria pitää sisällään ihmisen kolme perustarvetta; yhteisöllisyyden, koetun pätevyyden ja autonomian sekä selittää ihmisen motivaatiota. Motivaatio voidaan jakaa sisäiseen ja ulkoiseen motivaatioon ja sisäinen motivaatio johtaa asiassa kuin asiassa parempaan lopputulokseen. Keskeisessä asemassa sisäsyntyisessä motivaatiossa on ihmisen omat kokemukset ja tuntemukset onnistumisesta eli pätevyydestä.
“Mielenkiintoinen yhteys kokemusliikunnan ja uraohjauksen välillä löytyy itsemääräytymisteoriasta ja erityisesti koetusta pätevyydestä.”
Mielenkiintoinen yhteys kokemusliikunnan ja uraohjauksen välillä löytyy itsemääräytymisteoriasta ja erityisesti koetusta pätevyydestä. Koettu pätevyys eli ihmisen oma kokemus omasta osaamisestaan, oppimisestaan ja onnistumisestaan selittää paljon ihmisen motivoitumisesta tavoitella asioita. Oman oppimisen ja onnistumisen tunnistaminen tuottaa meille kaikille tyydytystä. Oman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen luovat polkua, jonne erilaiset uravalinnat, kuten koulutukseen liittyvät valinnat sijoittuvat. Oma kokemus on ihmiselle merkittävin ja voimakkain kokemus, jonka pohjalta päätöksiä tehdään. Esimerkiksi liikunnassa ohjaajan antama palaute ei kumoa ihmisen omaa kokemusta onnistumisesta tai epäonnistumisesta. Mikäli ihminen kokee sillä hetkellä voimakasta epäonnistumista, ei ohjaajan antama palaute voi muuttaa tätä kokemusta.
Ajatellaan asiaa jälleen uraohjauksen näkökulmasta. Mikäli nuori on saanut epäonnistumisen kokemuksia omaan oppimiseen ja kouluttautumiseen liittyen, on helppoa huomata yhteys opiskelumotivaation puutteeseen. Kokemus omasta pystymättömyydestä oppia ja opiskella heikentää motivaatiota käydä koulua. Näitä kokemuksia paikkaamaan kokemuksellinen, yhteisöllinen ja elämyksellinen toiminta voi antaa aineksia. Koulupäivän aikana saadut onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset voivat lisätä opiskelijan motivaatiota sitoutua koulunkäyntiin ja halua olla osa kouluyhteisöä. Liikunnallinen ja luova toiminta yhdistettynä uraohjauksen elementteihin voivat osaltaan vahvistaa nuorten tulevaisuussuuntautuneisuutta.
“Koulupäivän aikana saadut onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset voivat lisätä opiskelijan motivaatiota sitoutua koulunkäyntiin ja halua olla osa kouluyhteisöä. Liikunnallinen ja luova toiminta yhdistettynä uraohjauksen elementteihin voi osaltaan vahvistaa nuorten tulevaisuussuuntautuneisuutta.”
Höntsä – silta eteenpäin! -hanke järjestää ohjausalan ammattilaisille koulutuksen kokemusliikunnasta ja luovista menetelmistä nuorten ohjauksessa ke 27.11. klo 12 – 15 osa 1 /Oulun Keilahalli ja ma 2.12. klo 12 – 15 osa 2 / Oulun Keilahalli. Koulutuksen aikana tutustumme toiminnallisiin menetelmiin ohjata nuorille matalan kynnyksen liikunnallista ja luovaa toimintaa yhdistettynä elämänhallintataitojen oppimiseen. Toiminnassa yhdistyvät elämyksellisyys, yhteisöllisyys ja tulevaisuussuuntautuneisuus. Koulutus on suunnattu opettajille, opinto-ohjaajille, kuraattoreille ja ryhmänohjaajille. Lisätietoa ulla-maija.luoma(a)odl.fi tai riitta.pyky(a)odl.fi.
Elokuun koulutus täyttyi hetkessä, joten paikka kannattaa varata nopeasti. Koulutukseen voit ilmoittautua alla olevasta painikkeesta.
Iloa syksyyn,
Sirpa & Ulla-Maija
Sirpa on kouluttaja OSAO Kontinkankaan yksiköstä ja Virpiniemen liikuntaopiston osahankkeesta, jonka intohimona on nuorten aito kohtaaminen ja omien vahvuuksien tukeminen. Sirpa opiskelee parhaillaan opinto-ohjaajaksi. Ulla-Maija on ODL Liikuntaklinikalla työskentelevä pedagoginen moniosaaja, jolla on palava halua tarkastella teorian ja käytännön suhdetta uusien toimintamallien luomisen pohjaksi. Työn ohessa Ulla-Maija viimeistelee sosiaalipedagogiikan tieteenalaan kuuluvaa pro gradu-tutkielmaansa.
