OSAO on vahvasti mukana kestävän kehityksen vauhdissa

Kestävä kehitys ja vihreä siirtymä näkyvät vahvasti OSAOn kehittämis- ja hanketoiminnassa. Nyt käynnissä olevissa hankkeissa rakennetaan vihreää siirtymää tukevia oppimisympäristöjä, laaditaan alakohtaisia kestävän kehityksen tietopaketteja ja jaetaan tietoutta kansainvälisissä verkostoissa.

Vihreä siirtymä ja kestävä kehitys näkyvät vahvasti OSAOn kehittämis- ja hanketoiminnassa. OSAOn strategiassa linjataan, että OSAOssa tehdään työelämäyhteistyötä kestävä kehitys huomioiden. Kestävän kehityksen teema lävistää tavalla tai toisella kaikki OSAOssa toteutettavat hankkeet. Seula on tiukka jo hankehakemusvaiheessa, kehityspäällikkö Hanna Blomqvist OSAOsta kertoo.  

“Kaikki rakennerahastohankkeet vastaavat hakuvaiheessa laajaan patteristoon kestävän kehityksen kysymyksiä. Jos hanke ei ottaisi toiminnassaan kestävää kehitystä huomioon millään tavalla, se tuskin saisi rahoitusta.” 

Ulkona otettu kasvokuva OSAOn kehityspäällikkö Hanna Blomqvististä.
OSAOssa on paljon superosaamista kestävään kehitykseen liittyen, sanoo kehityspäällikkö Hanna Blomqvist.

OSAO on vahvasti mukana uudessa Euroopan unionin Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (JTF) rahoittamassa hankekehityksessä. Rahasto on perustettu lieventämään ilmastosiirtymän haitallisia vaikutuksia, ja sen avulla pyritään tukemaan alueita ja työntekijöitä, jonne siirtymä vaikuttaa eniten. Siirtymäsuunnitelmassa erilaisilla hankkeilla tuetaan uusia elinkeinoja, joita syntyy turvesektorin tilalle. 

“Tulemme rakentamaan oppimisympäristöjä vihreän siirtymän osaamisaloille, esimerkiksi hyötyajoneuvoalalle, logistiikkaan ja metsä- ja maarakennusalalle”, Blomqvist kertoo. 

Pohjois-Pohjanmaan osuus JTF-rahaston potista on merkittävä, 96 miljoonaa euroa. OSAO tekee yhteistyötä Oulun yliopiston ja Oulun ammattikorkeakoulun kanssa ison osaamisen kehittämisen kokonaisuuden tiimoilta. 

“On hienoa, että korkeakoulut näkevät OSAOn arvokkaana hankepartnerina”, Blomqvist iloitsee.

Oppimisympäristö edistää vihreää siirtymää

Vuoden kestävässä Oppimisympäristöt vihreää siirtymää tukemassa – Ekoauto –hankkeessa investoidaan OSAOn ajoneuvoalan oppimisympäristöihin ja kehitetään maarakennus- ja logistiikka-alan jo olemassa olevia simulaattoriympäristöjä. 

“Hankkeen tuloksena OSAOlle on tulossa automaalaussimulaattori, sähköautokorjaamo sekä liikuteltava hydrauliikkaopetusvaunu”, kertoo Ekoauto-hankkeen projektipäällikkö Leena Törmälehto. 

Törmälehto sanoo, että keskusteluissa työelämän kanssa on noussut esille toive siitä, että OSAO voisi reagoida vielä nopeammin vihreän siirtymän muutoksiin.

Ekoauto-hankkeen asiantuntijat Miikka Tanskanen (vas.), Pyry Peussa (keskellä) ja projektipäällikkö Leena Törmälehto (oik.) kuvattuna OSAOn Haukiputaan yksikön autoalan tiloissa.
Ekoauto-hankkeen asiantuntijat Miikka Tanskanen (vas.), Pyry Peussa (keskellä) ja projektipäällikkö Leena Törmälehto (oik.) ovat tyytyväisiä siihen, että hankkeen avulla OSAO saa ainutlaatuisia oppimisympäristöjä alan käyttöön.

“Ennakointi ja jatkuva tarvekartoitus OSAOn suunnalta on tärkeää. Myös pohjoisen yhteistyön merkitys on tässä asiassa merkittävä. Pohjois-Ruotsi on vihreän siirtymän moottori ja sinne rakennetaan tällä hetkellä vetylaitoksia ja fossiilivapaita kaivoksia. On tärkeää, että pohjoinen Suomi on mukana kehityksessä.” 

Törmälehto nostaa esille myös OSAOn roolin asennekasvattajana ja tiedon lisääjänä. 

“Nuoret ovat todella tiedostavia, ja he voivat tehdä koulutusvalintoja esimerkiksi kestävän kehityksen näkökulmasta. Meidän täytyy koulutuksentarjoajana olla tästäkin syystä hereillä”, hän sanoo.

Kansainvälistä kestävää kehitystä

Kolmivuotisen Erasmus-rahoitetun GrInnED-hankkeen tavoitteena on vahvistaa kestävään kehitykseen liittyvää osaamista ja opetusta kansainvälisten partnerikoulujen kanssa. OSAOn lisäksi hankkeessa on mukana oppilaitoksia Saksasta, Italiasta, Latviasta ja Belgiasta. Hanketta koordinoi OSAOn pitkäaikainen kumppani, Max-Weber Berufskolleg Saksasta. 

“Haluamme selvittää hankkeessa, miten kestävä kehitys näkyy eri maiden opetuksessa ja opetussuunnitelmissa. Meitä kiinnostaa erityisesti se, onko oppilaitoksilla jo nyt olemassa jotain hyviä opetustapoja kestävään kehitykseen liittyen”, kertoo hankevastaava Elina Halkola OSAOsta. 

Hankkeella on puolivuosittain kaksi tapaamista, ja Oulun tapaamiset järjestetään keväällä 2024. OSAO on valinnut tapaamisten teemaksi kulttuurillisen kestävyyden, joka tukee osaltaan Oulun vuoden 2026 Euroopan kulttuuripääkaupunki -hanketta.  

Halkola sanoo, että ammatillisella koulutuksella on iso rooli kestävän kehityksen kehitystoiminnassa.  

“Kestävä kehitys ei ole päälle liimattua tai yksittäinen teko, vaan toiminnan läpäisevä voima, samalla tavalla kuin kansainvälisyyskin”, hän pohtii.

Mirja Hietala kuvassa oikealla ja Elina Halkola kuvassa vasemmalla. He seisovat tietokoneruudun edessä, jolla näkyy esitys otsikolla Kestävän kehityksen tietopaketit ammatilliseen koulutukseen.
Opiskelijat tiedostavat jo hyvin kestävän kehityksen merkityksen osana opintojaan, sanoo Vihreää tietoa kestävään koulutuksen -hankkeen projektipäällikkö Mirja Hietala (oik.). Kestävä kehitys läpäisee oppilaitoksen koko toiminnan, pohtii puolestaan GrInnED-hankkeen hankevastaava Elina Halkola (vas.).

Tietopaketteja kestävästä kehityksestä

Opetushallituksen rahoittamassa Vihreää tietoa kestävään koulutukseen –hankkeessa kehitetään ajankohtaisia kestävän kehityksen tietopaketteja ammatillisen koulutuksen eri alojen perehdytys- ja opetuskäyttöön. Alakohtaista kestävän kehityksen tietoa on saatavilla vähän, sanoo hankkeen projektipäällikkö Mirja Hietala.   

“Hankkeen tavoitteena on opettajien kestävään kehitykseen liittyvän osaamisen vahvistaminen. He voivat opetustyössään soveltaa tietopaketin sisältöä ja päivittää sitä myöhemmin itsenäisesti. Tietopaketit julkaistaan myös valtakunnallisessa Avointen oppimateriaalien kirjastossa”, Hietala kertoo. 

Työelämän ääni kuuluu vahvasti hankkeen tuottamien tietopakettien sisällössä. 

“Nostamme esiin alueen yrityksien konkreettisia toimenpiteitä kestävän kehityksen saralla. Tietopaketeissa esitellään myös eri alojen kestävän kehityksen tutkimustietoa ja sitä, millaisia innovaatiota aloilla on tutkimuksen saralla tulossa”, Hietala kertoo. 

Mirja Hietala sanoo, että ammatillisella koulutuksella on näköalapaikka edistää kestävää kehitystä. 

“Meidän pitää koulutuksenjärjestäjinä varmistaa, että henkilökuntamme ymmärtää kestävän kehityksen merkityksen omilla aloillaan ja opetuksessaan.” 

Vahvasti mukana kehityksessä

OSAOn kestävän kehityksen kehitystyö jatkuu vahvana myös tulevaisuudessa, sanoo kehityspäällikkö Hanna Blomqvist. Rahoituskäsittelyssä on tällä hetkellä useita kestävän kehityksen hankkeita, ja uusia hankkeita on käynnistymässä jo tämän vuoden aikana. Kestävä kehitys näkyy vahvasti esimerkiksi OSAO Kampus 2030 -hankkeessa.  

“OSAO Kampus 20230 -hankkeen kylkeen on tulossa Digikampus osana ammatillista koulutusta -hanke, jonka päätavoite on edistää kestävää digitalisaatiota OSAOssa. Digitalisaation tehokkaampaa hyödyntämistä ja virtuaalisten oppimisympäristöjen kehittämistä vaaditaan koulutuksen hiilijalanjäljen pienentämiseksi ja ilmastonmuutoksen tuomiin haasteisiin vastaamiseksi”, Blomqvist kertoo. 

Toimiva yhteistyö ja vuoropuhelu työelämän kanssa on kestävän kehitystyön ytimessä, Blomqvist ajattelee.  

“Suunnittelemme oppimisympäristöjä yhdessä työelämän kanssa niin, että ne vastaavat oikeaan tarpeeseen ja ovat mahdollisimman hyvin työelämän hyödynnettävissä.” 

Blomqvist sanoo, että OSAO on hyvässä vauhdissa kestävän kehityksen suhteen. Tästä on kiittäminen osaavaa henkilökuntaa, hän sanoo.  

“Meillä on yksiköissä superosaajia ja asiantuntijoita näihin teemoihin liittyen. Nyt valmistelussa olevia hankkeita ei olisi ikinä pystytty valmistelemaan, ellei meillä olisi omien alojensa huippuasiantuntijoita töissä OSAOssa.”

Hankkeista

Oppimisympäristöt vihreää siirtymää tukemassa – Ekoauto –hanketta rahoittavat Pohjois-Pohjanmaan liitto Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR).

Vihreää tietoa kestävään koulutukseen –hanke on OSAOn toteuttama ja sitä rahoittaa Opetushallitus. 

GrInnED – Green innovation: Make education sustainable! -hanketta rahoittaa Euroopan Unionin Erasmus+ -ohjelma.