Arvoisa kuntayhtymän vararehtori, yksikönjohtaja, koko henkilökunta, opiskelijakaverit ja muut juhlavieraat.
Tätä päivää ollaan odotettu kolme vuotta. Näihin kolmeen vuoteen sisältyy paljon muistoja, joita ei voi sanoin kuvailla. Hienointa tässä päivässä on se, että saadaan juhlistaa sitä, että me kaikki tehtiin se, mitä tultiin täältä hakemaan.
Ekana päivä koulussa panostettiin heti siihen, millasena ihmisenä näyttäydytään. Sillon ei välttämättä aina oltu omia itsejämme. Harva tiesi toisensa eikä tuntunu sopivan joukkoon millään tapaa. Kuitenkin nopeasti se kääntyi siihen, että käytävillä moikattiin, vaikka se ei välttämättä tuttu ollutkaan. Niistä epätutuistakin tuli nopeasti tuttuja.
Tämä koulu herätti varmasti esiin monessa opiskelijassa uusia hyviä puolia ja vahvuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä koulu kasvatti meitä henkisesti ja fyysisesti.
Ykkösvuosi tuntui kestävän ikuisuuden. Sillon pyöriteltiin koneen ääressä sormia ja mietittiin, että miten viime yö meni taas niin myöhään, kun opettajat kyselee tietokoneen ääressä Wilma auki, että oliko tyyny hyvin. Moni meistä kuitenkin selvisi aina kouluun, vaikka ei aina jaksanut. Koettiin paljon onnistumisia ja epäonnistumisia, joista opittiin, että aina kannattaa yrittää uudelleen. Ykkösvuosi oli vasta alkuraapaisu ja tutustuminen tähän alaan ja kouluun.
Toinen ja kolmas vuosi olivat taas yksi iso vaihe opinnoissa. Lähettiin eri ryhmiin, johon kuraattori ja opo tulivat pitämään ryhmäytymisen. Vaikka moni niistä ei pitänytkään, niin kyllä ne aina auttoivat tuntemaan opiskelukaverit paremmin. Aluksi kuitenkin tuntui, että ei kuulunut siihen ryhmään, mutta aina entistä nopeammin se tunne hiipuu ja pystyi näyttäytymään omana itsenään.
Opiskelusta meidän pienessä ihanassa yksikössä teki mieluisinta meidän aivan mahtava henkilökunta. He eivät koskaan luovuttaneet meidän suhteemme ja heistä huomasi, että he tekivät kaikkensa meidän eteemme. He antoivat tukea, tsemppasivat ja heidän takia kouluun jaksoi aina tulla. Saatte olla ylpeitä, siitä mitä olette saaneet meissä aikaiseksi.
Opiskelusta meidän pienessä ihanassa yksikössä teki mieluisinta meidän aivan mahtava henkilökunta. He eivät koskaan luovuttaneet meidän suhteemme ja heistä huomasi, että he tekivät kaikkensa meidän eteemme.
Minulla olisi paljon muistoja kerrottavana meidän yhteisistä retkistä, tapahtumista ja opiskeluista. Yksi muisto, joka on jäänyt erityisesti itsellä mieleen, on yörastit. Niissä huomasi, kuinka hyvin te opettajat ja me opiskelijat saatiin yhdessä koulun aikana hyvä yhteishenki aikaiseksi.
Tämä koulu herätti varmasti esiin monessa opiskelijassa uusia hyviä puolia ja vahvuuksia. Tämä tarkoittaa sitä, että tämä koulu kasvatti meitä henkisesti ja fyysisesti. Isoin kiitos tästä kuuluu meille itsellemme, sillä me emme olisi koskaan valmistuneet tästä koulusta, ellemme olisi tehneet sen eteen jotain. Kiitos kuuluu myös meidän opettajille, siivoojille, keittäjille sekä opiskelijoiden vanhemmille. Ilman teitä me emme olisi pärjänneet tähän päivään asti.
Nyt joudumme jättämään tämän koulu taaksemme ja jatkamme tulevaisuuden unelmien tavoittelemista.
Toivotan vielä kaikille oikein mahtavaa kesää ja onnea ja menestystä tulevaisuudelle. Kiitos!
Sini Hintsala valmistuu 2.6. turvallisuusvalvojaksi OSAOsta.
