Humanoidirobotti tuo robotiikan lähemmäs hoitotyön arkea

Koulutuskuntayhtymä OSAO ja Probot Oy kehittävät yhdessä ratkaisuja, joiden tavoitteena on selvittää, miten humanoidirobotit voisivat tulevaisuudessa tukea hoitotyötä ja vapauttaa ammattilaisten aikaa ihmisten kohtaamiseen.

Yhteistyö palkittiin Oulun innovaatioallianssin (OIA) ensimmäisessä Parasta innovaatiokumppanuutta -kilpailussa. Palkintoraati vakuuttui erityisesti siitä, että opetuskäyttöön hankitun humanoidirobotin ympärille rakennetaan uutta osaamista yhteistyössä opiskelijoiden, oppilaitoksen ja yritysmaailman kanssa.

Humanoidirobottia on kehitetty RoboSoteLab-hankkeessa. RoboSoteLab-hankkeen toiminnot keskittyvät robotiikan ja älyteknologian käyttömahdollisuuksien ja sitä tukevan yhteiskehittämisen toimintamallin edistämiseen sosiaali- ja terveysalalla. Hankeen toiminta-aika oli 1.1.2024–31.12.2025.

Humanoidirobotin kehittämiseen hankkeen jälkeen OSAOssa osallistuu moniammatillinen tiimi. Hoitotyön näkökulman tuo hoitotyön opettaja ja hankkeen asiantuntija Sanna Nyman. Teknologian kehittämisestä vastaavat tekniikan opettajat sekä tekniikan alan opiskelijat. Myös sosiaali- ja terveysalan opiskelijat ovat päässeet arvioimaan, millaisissa tehtävissä humanoidiroboteista voisi olla hyötyä tulevaisuudessa.

130-senttinen humanoidirobotti opettelee hoitotyön tukitehtäviä

OSAOn opetuskäyttöön hankkima humanoidirobotti on noin 130 senttimetriä korkea ihmistä muistuttava robotti. Tällä hetkellä sille opetetaan esineiden tunnistamista, niihin tarttumista ja niiden siirtämistä.

Robotin viisisormisissa käsissä on paine- ja lämpöantureita, joiden avulla se tunnistaa käsittelemänsä esineet ja säätelee otteensa voimaa.

Ensimmäiset käyttökohteet liittyvät logistiikkaan. Tulevaisuudessa robotti voisi esimerkiksi hakea ja toimittaa vesilasin tai hoitotarvikkeita niitä tarvitsevalle henkilölle. Varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin sitä ei kuitenkaan ole tarkoitus käyttää. Humanoidissa on tekoäly, jota voi hyödyntää vuorovaikutukseen. Tällä hetkellä tavoitteena onkin tutkia ja opettaa myös vuorovaikutuksellisiin asioihin humanoidia. 

Tavoitteena enemmän aikaa ihmiselle

Robotiikan kehittämisen taustalla on yksi keskeinen tavoite: vapauttaa hoitajien aikaa varsinaiseen hoitotyöhön.

Sosiaali- ja terveysalalla tehdään useita tehtäviä, jotka eivät varsinaisesti vaadi hoitajan ammattitaitoa. Tavaroiden hakeminen, kuljettaminen ja muut logistiset tehtävät vievät kuitenkin aikaa, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi potilaan kohtaamiseen. Tavoitteena ei ole korvata ihmistä, vaan tukea ammattilaisia tehtävissä, jotka eivät edellytä hoitotyön osaamista. Hoitotyön opettaja ja RoboHoivan ylläpitäjä Sanna Nyman näkee humanoidirobotin ennen kaikkea hoitotyötä tukevana apuna.

”Olisi hyvä, jos robotti hoitaisi logistisia tehtäviä: toisi tavaraa, tyhjentäisi rullakoita sekä kuljettaisi ja hakisi tavaroita. Silloin ihmiselle jäisi enemmän aikaa ihmisen hoitamiseen.”

Kehitystyön lähtökohtana ei ole korvata ihmistä, vaan tukea ammattilaisten työtä.

”Toivon, että ihminen olisi aina ihminen ihmiselle. Robotti voi olla hyvä apulainen, mutta se ei korvaa ihmistä”, Nyman korostaa.

Opiskelijat rakentavat tulevaisuuden osaamista

Humanoidirobotin kehittämisessä opiskelijoilla on keskeinen rooli. He osallistuvat robotin ohjelmointiin, opettamiseen ja testaamiseen sekä työskentelevät myös muiden robotiikka- ja teknologiakokeilujen parissa, joita OSAOlla on.

Opiskelijat pääsevät tutustumaan teknologiaan, jota ei vielä edes käytetä laajasti Suomessa. Myös lähihoitajaopiskelijat ovat pohtineet, millaisia mahdollisuuksia robotiikka voisi tuoda sosiaali- ja terveysalan työympäristöihin.

”Ei ole tarkoitus miettiä vain humanoidia, vaan myös muita robotteja ja teknologialaitteita. Yhdessä voidaan pohtia, mitä niillä voisi tehdä sosiaali- ja terveysalan kentällä”, Nyman kertoo.

OSAOlla on kaksi eri hankkeessa toteutettua robotti ja teknologia ympäristöä. Kaukovainion toimipisteessä sijaitseva Roblot ja Kontinkankaan toimipisteessä RoboHoiva.

Yritysyhteistyö tuo teknologian lähelle käytäntöä

Robotiikan kehittäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja yritysten välillä. Yrityksillä on teknologista osaamista, kun taas oppilaitoksilla on käytännön näkemystä sosiaali- ja terveysalan tarpeista.

OSAOn ja Probot Oy:n yhteistyössä osaamista ja kokemuksia jaetaan molempiin suuntiin. Opiskelijat näkevät läheltä robotiikan kehittämistä, ja yrityksen asiantuntijat pääsevät tutustumaan alan käytännön tarpeisiin.

Yhteistyön tavoitteena on luoda pohjaa uusille kokeiluille, toimintamalleille ja mahdollisille yhteisille hankkeille.

Robotiikka kehittyy vauhdilla

Humanoidirobotiikan tulevaisuutta on vaikea ennustaa tarkasti, mutta teknologian kehitys on nopeaa.

Seuraavan viiden tai kymmenen vuoden aikana humanoidirobotit voivat yleistyä sairaaloiden ja hoivayksiköiden arjessa. Mahdollisia tehtäviä ovat esimerkiksi kuljetukset, ruokahuolto, tarvikkeiden siirtäminen sekä muut avustavat tehtävät.

Ihmiseen koskemiseen ja varsinaisiin hoitotoimenpiteisiin suhtaudutaan kuitenkin edelleen varauksella. Hoitotyössä turvallisuus, luottamus ja inhimillinen kohtaaminen ovat asioita, joita robotiikka ei helposti korvaa. Turvallisuudessa hyödynnetään jo paljon teknologiaa, mutta luottamusta, vuorovaikutusta ja inhimillisyyttä on vaikea korvata.

”Jos teknologia kehittyy tätä vauhtia, kymmenen vuoden päästä humanoidit voivat hyvinkin kulkea sairaalan käytävillä. Toivon, että niistä olisi silloin todella paljon hyötyä ihmisille, mutta ihminen olisi edelleen ihminen ihmiselle”, Nyman pohtii.

Voitosta kohti jatkuvaa kehittämistä

Kilpailuvoitto on hankkeelle tunnustus, mutta kehitystyö jatkuu. Osaamisen jatkuvuuden turvaamiseksi on luotu toimintamalli, jossa tieto ja osaaminen siirtyvät opiskelijaryhmältä seuraavalle.

Näin humanoidirobotti ei jää yksittäiseksi kokeiluksi, vaan siitä rakentuu osa oppimisympäristöä, jossa opiskelijat voivat harjoitella tulevaisuuden työelämässä tarvittavia taitoja.

”He rakentavat tulevaisuutta. Kun he oppivat nämä taidot, tulevaisuuden työpaikat liittyvät todennäköisesti yhä enemmän robotiikkaan ja teknologiaan”, Nyman sanoo.

Humanoidirobotti on vasta ensimmäinen askel. Sen tehtävä ei ole korvata ihmistä, vaan tukea hoitotyötä. Jos teknologia onnistuu vähentämään ammattilaisten rutiinitehtäviä, aikaa jää enemmän siihen, mikä hoitotyössä on tärkeintä: potilastyö, jossa korostuu vuorovaikutus, läsnäolo ja yksilöllinen hoito.