Postiosoite

Koulutuskuntayhtymä OSAO
PL 213
90101 Oulu

Laskutusosoite

Operaattori: CGI Suomi Oy
Välittäjän tunnus: 003703575029
Verkkolaskuosoite: 003709924453

Y-tunnus: 0992445-3

Toimiva työelämäyhteistyö on kaikkien osapuolten etu

Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon

Onnistuneen yhteistyön tärkein tehtävä on toimia sillanrakentajana opiskelijan ja työelämän välillä. Mitä enemmän oppilaitos, työpaikat ja opiskelija tekevät yhteistyötä, sitä paremmin osaaminen kehittyy ja hyötysuhde kasvaa. Erinomaisena esimerkkinä tästä toimii tietoverkkoasentajien opiskeluala ja Suomen Kuitutekniikka Oy, joka on tehnyt jo kymmenen vuotta yhteistyötä OSAOn tieto- ja viestintätekniikan koulutuksen kanssa.  

Vuonna 2015 perustettu Suomen Kuitutekniikka Oy aloitti OSAOn kanssa työelämäyhteistyötä jo ensimmäisen toimintavuotensa jälkeen. Alkuvaiheessa työelämässä oppimisen jaksoille otettiin lähinnä yksittäisiä opiskelijoita, mutta yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyö syveni vuosien mittaan. Vaikka opiskelijamäärät eivät vuositasolla ole suuria, on opiskelijoita ollut Suomen Kuitutekniikalla kuluneiden vuosien aikana työelämässä oppimisen jaksolla yli kaksikymmentä. 

Pitkäaikainen yhteistyö luo vakaan pohjan tulevaisuudelle 

Tiivis yhteistyö hyödyttää sekä oppilaitosta että yritystä. Suomen Kuitutekniikan perustajayrittäjä Jesse Eilolan mukaan OSAOn tietoverkkoasentajan koulutus vastaa hyvin työtä, jota työmaillakin tehdään. Hänen mukaansa opiskelijoiden perusosaaminen on jo hyvällä tasolla heidän saapuessaan Suomen Kuitutekniikalle. 

”Vuonna 2007 tiesin kolmen vuoden opintojen jälkeen työelämästä vähän, koska koulutus ei silloin vielä perustunut yritysten käytännön tarpeisiin”, Eilola tuumii.  

Hyötyinä hän nostaa esille sen, että koulutus kehittyy oikealla tavalla ja koulutuksesta virtaa yrityksen suuntaan uusia potentiaalisia työntekijöitä. 

OSAOn tieto- ja viestintätekniikan lehtori Ari Koivukangas painottaa yrityksen ja oppilaitoksen välistä jatkuvaa yhteydenpitoa ja vuoropuhelua.  

Lehtori Ari Koivukangas näkee, että yhteistyössä on neljä voittajaa: yritys, oppilaitos, työelämä sekä opiskelija itse. Yhteistyön avulla opetusta voidaan kehittää jatkuvasti oikeaan suuntaan. 

”Yhteydenpidon kautta saamme ajantasaista tietoa työelämästä, kuten millaisia työvälineitä, mittalaitteita ja työskentelytapoja yritykset käyttävät. Näiden tietojen avulla voimme kehittää opetusta vastaamaan työelämän tarpeita.” 

Koivukangas näkee, että yhteistyössä on neljä voittajaa: yritys, oppilaitos, työelämä sekä opiskelija itse. Yhteistyön avulla opetusta voidaan kehittää jatkuvasti oikeaan suuntaan. 

Kymmenen vuotta OSAOlla koulutuspäällikkönä työskennellyt ja Suomen Kuitutekniikan kanssa yhteistyössä alusta asti mukana ollut Juha Moilanen kertoo, että kun oppilaitos tietää, missä yrityksessä opiskelija on aikeissa suorittaa työelämässä oppimisen jaksonsa, voivat opiskelijat harjoitella juuri kyseisessä yrityksessä käytettävillä asennustarvikkeilla. Järjestelmän ylläpito ei aiheuta oppilaitokselle suuria kustannuksia, mutta opiskelija hyötyy merkittävästi työkalujen ja toimintatapojen osaamisesta. 

”Työelämäyhteistyön avulla meidän on helpompi löytää paikkoja opiskelijoillemme. Sen avulla voimme osoittaa opiskelijoille, että koulutus vie aidosti eteenpäin työelämässä ja kiinnostus koulutusta kohtaan kasvaa. Emme kouluta pelkästään tutkintoa, vaan työelämää ja tulevaisuutta varten. Näkemykseni mukaan olemme vuosien aikana onnistuneet tässä hyvin”, Moilanen toteaa. 

Työelämässä oppiminen kaukana opiskelupaikkakunnalta palkitsee reippaan opiskelijan 

Oulussa päätoimipistettään pitävän Suomen Kuitutekniikan varsinaiset työmaat sijaitsevat etelämpänä. Eilola korostaa, että kun opiskelijalle tarjoutuu mahdollisuus lähteä pariksi kuukaudeksi tai jopa puoleksi vuodeksi työelämässä oppimisen jaksolle toiselle puolelle Suomea, asenne on yleensä kohdillaan jo valmiiksi. Hän kertoo, että Suomen Kuitutekniikalle tulevat opiskelijat ovat jo lähtökohtaisesti todella reippaita. 

”Suomen Kuitutekniikan tapauksessa opiskelijat lähtevät kauas kotoa Etelä-Suomen työmaille, mikä on monelle ensimmäinen pidempiaikainen poissaolo kotoa. Työnantajan ja oppilaitoksen tuki on silloin todella merkittävä tekijä harjoittelun onnistumisessa”, Moilanen sanoo.  

Sana hyvistä työelämässä oppimisen kokemuksista kiirii. Koivukankaan mukaan usein mahdollisuudesta aluksi kiinnostumaton opiskelija tulee myöhemmin kysymään sellaisen perään kuultuaan muiden opiskelijoiden kokemuksia. Valitettavasti paikkoja ei aina enää siinä vaiheessa välttämättä ole tarjolla.  

Koivukangas nostaakin esiin, että palaute työelämässä oppimisen jaksoista on ollut erittäin myönteistä.  

”Opiskelijat ovat kiitelleet erityisesti perehdytystä sekä työtehtäviin että yrityksessä työskentelyyn. Työnjohto ja kokeneemmat työntekijät perehdyttävät opiskelijat käytännön tehtäviin ja ohjaavat heidän työskentelyään”, Koivukangas täydentää. 

Työelämäyhteistyössä on tilaa yrityksille, mutta se vaatii oma-aloitteisuutta 

Mitä paremmin oppilaitos tuntee yritysten toimintatavat, tarpeet ja työtehtävät, sitä paremmin oppilaitos kykenee valmistamaan opiskelijoita yrityksen tehtäviin. Koivukankaan mukaan yhteistyö on myös oppilaitoksille välttämätöntä, sillä ilman sitä oppilaitokset jäisivät jatkuvasti jälkeen työelämän kehityksestä. 

Eilola kertoo suositelleensa yhteistyötä myös muille yrityksille.  

Suomen Kuitutekniikan perustajayrittäjä Jesse Eilola suosittelee oppilaitosyhteistyötä muille yrityksille. ”Yhteistyö on aina ollut laadukasta, eikä meillä ole ollut huonoja kokemuksia”, hän kertoo. 

”Joskus muilta yrittäjiltä ja yritysten työnjohdolta kuulee kommentteja, ettei oppilaitoksista kannata ottaa opiskelijoita työelämässä oppimisen jaksoille. Olen itse täysin eri mieltä. Meillä on ollut yhteistyötä muidenkin oppilaitosten kanssa. Yhteistyö on aina ollut laadukasta, eikä meillä ole ollut huonoja kokemuksia”, hän kertoo. 

Yhteistyön edellytyksenä kuitenkin on, että yritys kertoo selkeästi omat tarpeensa. 

”Jos yrittäjä vain soittaa ja kysyy, löytyisikö heille opiskelijaa työelämässä oppimisen jaksolle, ei lopputulos ole välttämättä paras mahdollinen. Pahimmassa tapauksessa yhteistyöstä jää huono kokemus sekä opiskelijalle että työnantajalle.” 

Yhteistyössä korostuu myös pitkäjänteisyys Moilasen mukaan.  

”Jos tiedetään, että yritys tarvitsee tekijöitä esimerkiksi vuoden kuluttua, voimme valmistella opetusta sitä ajatellen. Suomen Kuitutekniikan kanssa malli on usein ollut se, että opiskelija aloittaa koulutussopimuksella, siirtyy opintojen loppuvaiheessa oppisopimuskoulutukseen ja sen jälkeen työsuhteeseen. Se on kaikkien näkökulmasta ihannetilanne.” 

Hyvä työelämäyhteistyö ei jätä opiskelijaa yksin 

Mediassa keskustellaan paljon siitä, että opiskelijat jäävät työpaikoilla liian yksin. Koivukankaan mukaan tätä pyritään ehkäisemään aktiivisella yhteistyöllä. 

”Yhteydenpidon ei tarvitse aina tarkoittaa opettajan vierailua työpaikalla. Säännöllinen opiskelijoiden ja yritysten edustajien kontaktointi työpaikkakäyntien välillä tukee työelämäjakson onnistumista. Usein muutaman minuutin puhelukin riittää siihen, että kaikki osapuolet kokevat, ettei heitä ole unohdettu.” 

Moilasen mukaan yhteydenpitoa muotoillaan myös työnantajan tarpeisiin.  

”Jos työnantaja toivoo työpaikkakäyntejä, niitä järjestetään. Tärkeintä on kuitenkin säännöllinen yhteydenpito. Jos työkohteet sijaitsevat kaukana, kuten Suomen Kuitutekniikan tapauksessa, hyödynnämme etäyhteyksiä.” 

Sekä Moilanen että Koivukangas painottavat, että yhteistyön tehtävä on toimia sillanrakentajana opiskelijoiden ja työelämän välillä. Koulutuksen perustehtävä on Moilasen mukaan tarjota yritykselle tulevaisuuden osaajia ja opiskelijoille mahdollisuuksia rakentaa uraansa.  

Koivukangas puolestaan toteaa, että oppilaitos onnistuu tehtävässään, kun opiskelija siirtyy koulutuksesta työelämään. 

Tieto- ja viestintätekniikan alan tulevaisuuden Koivukangas näkee optimistisena ja korostaa sitä, että vaikka Opetushallitus määrittelee tutkinnolle perusteet, auttaa työelämästä saatu tieto oppilaitoksia rakentamaan opetuksesta ajantasaista ja alueellisuuden huomioivaa. Yritysten kertoessa tulevista muutoksista ja tarpeista oppilaitokset kykenevät reagoimaan niihin ajoissa. 

”Ala kehittyy tällä hetkellä niin nopeasti, että viimeisin tieto löytyy usein ensimmäisenä yrityksiltä. Vetovoima ja alan työllisyys ovat kasvussa, ja vaikka painopiste on vielä etelässä, myös Pohjois-Suomeen on tulossa uusia datakeskuksia. Se lisää varmasti alan työmahdollisuuksia”, Koivukangas muotoilee.