Tasa-arvoasiat ovat kunnossa Suomessa. Tämä usein kuulemani toteamus pitää paljolti paikkaansa, onneksi! Totta on silti toinenkin puoli: esimerkiksi koulutusvalintamme ovat Euroopan eniten sukupuolen mukaan jakaantuneita, segregoituneita. Työelämässä tasa-aloilla, joilla sekä naisia että miehiä on vähintään 40 % työntekijöistä, työskentelee vain alle 10 % palkansaajista. Sukupuolettuminen vääristää työmarkkinoita muun muassa yksilön valintamahdollisuuksien, osaamisen hyödyntämisen, palkkatasa-arvon sekä avointen työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaannon osalta.
Koulutus- ja työelämän sukupuolen mukaisesta eriytymisestä puhuminen ei tarkoita, etteikö naisia haluttaisi kannustaa nais- ja miehiä miesvaltaisille aloille – niin kauan kuin kyse on oman mielenkiinnon ja toiveiden mukaan tehdyistä valinnoista.
Koulutusvalinnan tekemiseen vaikuttavat monet tekijät, joista yksi merkittävimmistä on tuttuus. Itselle tutulta vaikuttava ala päätyy valinnan kohteeksi useammin kuin vieraalta tuntuva. Todennäköisesti valinta ei osu sellaisen alan kohdalle, mistä hakijalla ei ole mitään käsitystä. Ei, vaikka ala sopisi hyvin kyseiselle hakijalle, korostaisi hänen vahvuuksiaan ja olisi hyvin työllistävä. Vieraaksi jäävät vaihtoehdot ovat usein juuri näitä omalle sukupuolelle epätyypillisiä aloja.
Tasa-arvo tutuksi -hankkeessa pyrimme vähentämään alojen sukupuolittuneisuutta avaamalla valintamahdollisuuksien kirjoa niin nuorille kuin alan vaihtajillekin. Mitä tasaisemmin työt jakaantuvat sukupuolten kesken, sitä tasa-arvoisempi hyvinvointiyhteiskunta meillä on.
