Kun laadimme OSAOn ensimmäistä pedagogista suunnitelmaa, esitin kriittisen kysymyksen: Mitä meidän täytyy tehdä nyt, jotta me saamme ja osaamme kouluttaa myös tulevaisuudessa? Lienee hyvä ensin palauttaa mieliin, mihin olemme tällä OSAOn strategiakaudella ja pedagogisessa suunnitelmassa keskittyneet, mitä olemme kohdanneet ja missä olemme onnistuneet. Sen jälkeen palaamme takaisin tähän kriittiseen kysymykseen.
Vaikka toivoimme työrauhaa ammatilliseen koulutukseen reformin toimeenpanon jälkeen, suuret muutokset ovat jälleen menossa ja vielä edessä. Koronaviruksen jälkeinen uusi normaali, geopoliittisen tilanteen muutos jännitteiseksi sekä haastava globaali taloustilanne tuovat arkeemme monenlaista ennakoimattomuutta ja turvattomuutta.
Kansallisesti meitä haastaa väestön ikääntyminen. Tämä asettaa haasteita koulutusjärjestelmälle, terveydenhuollolle, sosiaaliturvalle ja työmarkkinoille. Nuorten terveyskyselyn mukaan suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, mutta osan hyvinvointia kuormittavat vakavasti erilaiset haasteet. Nuoria kuormittavat mielenterveyden ongelmat, yksinäisyys ja kiusaaminen.
Vaikka Suomen työllisyystilanne on parantunut viime vuosina, työllisyysaste on edelleen haasteellinen erityisesti tiettyjen ikä- ja koulutusryhmien keskuudessa. Pitkäaikaistyöttömyys ja nuorisotyöttömyys ovat edelleen ongelmia. Työvoiman kohtaanto-ongelmat hidastavat talouskasvua. Vaikka haasteita on monenlaisia, on myös paljon, jonka päälle rakentaa. Oulu on vetovoimainen alue, ja meillä riittää vielä nuoria ja opiskelijoita. Meillä on myös yrityksiä, jotka tarvitsevat osaajia.
Kampushanke kurkottaa tulevaisuuteen
OSAO on haluttu hankekumppani, jonka luotettavuuden myös rahoittaja on tunnistanut. Olemme saamassa valmiiksi OSAOn historian suurimman, OSAO Kampus 2030 –investointihankkeen, tarveselvitys vaiheen. OSAOn kampushanke vastaa ammatillisen koulutuksen tarpeisiin ja mahdollisuuksiin.
Perinteiset oppimisympäristöt eivät enää vastaa nykyajan tarpeita, ja tarvitsemme uusia osaamisympäristöjä ja tapoja oppia ja hankkia osaamista. Uuteen oppimiseen voi kuulua esimerkiksi digitaalisia oppimisympäristöjä, joustavia oppimisratkaisuja ja uudenlaista yhteistyötä työelämän kanssa. Ei ole kyse pelkästään teknologian käytöstä opetuksessa ja ohjauksessa, vaan siitä, miten teknologiaa voidaan käyttää oppimisen edistämiseksi, sen seuraamiseksi ja opetuksen laadun parantamiseksi.
Olemme onnistuneet OSAOssa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanossa ja oppivelvollisuuden laajentumisen haltuunotossa yhdessä tekemällä. Olemme panostaneet yhteisiin prosesseihin: Ilman yhteisiä toimintamalleja emme tekisi lain, asetusten ja yhteisten ohjeidemme edellyttämää laadukasta opetusta tai vaikuttavaa kehittämistoimintaa. Onnistumisesta kertovat kansallisen vertailun hyvin kestävät opiskelija- ja työelämäpalautteet ja se, että olemme haluttu kehittäjäkumppani ja vetovoimainen oppilaitos opiskelijarekrytoinnissa.
Työelämän muutos haastaa ammatillista koulutusta
Nopeasti muuttuva työelämä ja osaajapula asettavat haasteita ammatillisen koulutuksen järjestämiselle. Koulutuksen on vastattava työelämän pyyntöihin nopeasti. Osaamista on pystyttävä tuottamaan nopeammalla tahdilla ja lyhyemmällä kontaktilla oppilaitokseen. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan TE24-uudistus, jonka toimeenpano on pian käsillä. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työnhakijoiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalveluiden tuottavuutta, vaikuttavuutta, monipuolisuutta ja yhdenvertaista saatavuutta.
Työllisyyden hoitoon liittyvä rahoitusmalli muuttuu merkittävästi. Työttömyydestä tulee entistä kalliimpaa kunnille. On tarve hyödyntää kuntaekosysteemiä nykyistä laajemmin aidosti vaikuttavien palveluiden toteuttamiseksi. Tämä on hieno mahdollisuus, joka vaatii OSAOlta vielä paljon kehittämistoimia ja uutta toimintakulttuuria – jatkuvan oppimisen kokonaisvaltaista haltuunottoa.
Tarjoamme lukuisille työelämäkumppaneille jo paljon osaamista, mutta tulevaisuudessa meidän tulee keskittyä myös osaamisen kehittämisen ja johtamisen osaamiseen ja sen kouluttamiseen yrityksille. OSAO voi olla merkittävä kilpailukyvyn tuoja alueellemme. Tässä TE24-uudistuksessa OSAOlla ei ole varaa epäonnistua kumppanina.
Vastuullisuus ja yhteisöllisyys voimavarana
Ammatillinen koulutus on tulevaisuudessakin merkittävä tekijä vastuullisuuden ja kestävän tulevaisuuden rakentajana. Vastuullinen ja kestävä ammatillinen koulutus rakentaa vihreää siirtymää ja ekososiaalista sivistystä edistävää työelämäosaamista. Elinikäinen, jatkuva ja kaikkialla tapahtuva oppiminen tukee tämän tehtävän toteutusta. Olemme tehneet OSAOssa vuosia hyviä kehittämishankkeita kestävään kehitykseen ja vastuullisuuteen liittyen. Nyt laadinnassa oleva OSAOn vastuullisuusohjelma tuo johdonmukaista, pitkäjänteisempää ja vaikuttavampaa tekemistä arkeen.
Osallisuus ja yhteisöllisyys ovat suuri voimavara, joiden merkitys on tunnistettu niin opiskelijoiden kuin henkilöstönkin keskuudessa. Puhuisin tiimityön sijaan mieluummin yhteisöohjautuvuudesta. Yhteisöohjautuvus edistää päätösten ja toimenpiteiden hyväksyttävyyttä ja vaikuttavuutta, kun ne perustuvat suoraan yhteisön tarpeisiin. Päätöksenteko ja toiminnan suuntaaminen perustuvat yhteisön jäsenten osallistumiseen, näkemyksiin ja tarpeisiin. Yhteisöohjautuva organisaatio korostaa yhteisön jäsenten osallistamista ja sitoutumista päätöksentekoon ja toiminnan suunnitteluun. Mutta tämäkään ei yksin riitä. Onnistuaksemme tarvitsemme koko jatkuvan ammatillisen osaamisen ekosysteemiä. OSAOn on oltava aloitteellinen ja aktiivinen toimija toimintaympäristössään.
Resurssit eivät aina tarkoita euroja
Mutta nyt alussa esittämäni kysymyksen pariin: Mitä meidän täytyy tehdä nyt, jotta me saamme ja osaamme kouluttaa myös tulevaisuudessa? Elämme siis jälleen edellisten toimintaympäristöjen muutosten lisäksi ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän, toiminnan ohjauksen ja oppimisen tuen uudistamisen suunnittelun kiihkeää kevättä. Tämä aika edellyttää erityisesti pedagogisen johtamisen osaamista.
Pedagogisessa johtamisessa ei ainoastaan keskitytä organisaation hallinnollisiin ja toiminnallisiin tehtäviin, vaan otetaan aktiivisesti osaa opetuksen kehittämiseen sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön tukemiseen. Pedagogisessa johtamisessa keskeistä on luoda osaamisympäristö, joka tukee opiskelijoiden oppimista, hyvinvointia ja kehitystä kokonaisvaltaisesti. Opiskelijoiden osallistaminen ja huomioon ottaminen ovat keskeisiä periaatteita pedagogisessa johtamisessa, ja niiden avulla varmistetaan koulutuksen laatu ja vaikuttavuus. Lisäksi pedagoginen johtaminen on toimimista verkostoissa ja vaikuttamistoimintaa.
On erittäin tärkeä miettiä, mihin ja miten resurssit kohdennetaan. Eivätkä resurssit ole pelkästään sama asia kuin eurot. Niukemmillakin euroilla voidaan viisailla päätöksillä saada opiskelijoille ja yrityksille laadukasta koulutusta, hyviä oppimis- ja osaamistuloksia, ammatillisesti kehittämismyönteisiä työntekijöitä ja vaikuttavia verkostoja. Välttää tekemästä päätöksiä tänään, eilisen keinon huomisen tarpeisiin. Tehdä tarvittavat päätökset luovasti ja rohkeasti, mutta oikeudenmukaisesti ja vastuullisesti ennakoiden.
Ja vielä lopuksi se tärkein: Meidän tulee suhtautua nöyrästi niihin opiskelijoihin ja yrityksiin, jotka ovat valinneet OSAOn. Meidän on keskityttävä antamaan laadukasta opetusta ja ohjausta heille, ei heille ”entisenä hyvänä aikoina olleille” tai sellaisille, keitä toivoisimme opiskelijoiksi.
Jokaisella opiskelijalla on oikeus laadukkaaseen opetukseen, ohjaukseen ja tukeen. Jokaisella opiskelijalla on oikeus kannustavaan ja turvalliseen osaamisympäristöön, jossa kaikki opiskelijat voivat tuntea olonsa tervetulleiksi ja rohkaistuiksi hankkimaan osaamista. Hyvinvoivat ja osaavat työntekijät ovat ammatillisen koulutuksen kriittinen menestystekijä. Työskentelyilmapiirimme on opiskelijan oppimisilmapiiri.
Raija Näppä, vararehtori-pedagoginen johtaja
Koulutuskuntayhtymä OSAO
