Uusia tapoja osaamisen osoittamiseen

Monilla aloilla työympäristöt sijaitsevat kaukana oppilaitoksista, jolloin myös osaamisen osoittamisen näytöt toteutuvat kaukana koululta ja etäisyydet asettavat haasteita näytön seuraamiselle. Näin on myös metsäalalla, jossa opettajien matkustaminen näyttöpaikalle vie aikaa ja resursseja, eikä työpaikkaohjaajaa ole aina mahdollista saada paikalle samaan aikaan. 

OSAOn Taivalkosken toimipisteessä tähän haasteeseen lähdettiin etsimään ratkaisuja kokeilemalla näyttöjen toteuttamista etänä.  

Etänäyttö metsäalalla 

Etänäytössä opettaja ja työpaikkaohjaaja eivät lähdekään fyysisesti työmaalle seuraamaan osaamisen osoittamisen näyttöä, vaan he tai jompi kumpi voivat seurata opiskelijan työskentelyä omalta työhuoneeltaan, tai vaikka kotisohvaltaan, reaaliaikaisesti etäyhteyden välityksellä. Metsäalan esimerkissä tehtiin juuri näin.

Välineet olivat teknisesti yksinkertaiset, kevyet ja helposti käyttöönotettavat. Opiskelija kuvasi näyttötilannetta Teams-kokouksessa omalla älypuhelimellaan, joka kiinnitettiin metsäkoneen tuulilasin sisäpuolelle imukuppikiinnitteisellä telineellä. Puhelimen etu- ja takakameraa käyttäen opiskelija pystyi vaihtelemaan kuvasiko itseään kuljettajana vai työmaata työskentelyn aikana. Korvillaan opiskelijalla oli bluetoothilla toimivat vastamelukuulokkeet.  

Reaaliaikainen etäyhteys mahdollistaa sen, että opettaja ja työpaikkaohjaajat näkevät opiskelijan työskentelyn selkeästi ja opiskelijan perspektiivistä, he voivat esittää tarkentavia kysymyksiä työn aikana ja voivat käydä arviointikeskustelun välittömästi näytön jälkeen.  

Etänäyttö voi jopa edistää keskustelua 

Yksi keskeisimmistä kokeilujen havainnoista etänäytöissä on ollut vuorovaikutuksen sujuvuus.  Hyvät, melun vaimentavat kuulokkeet mahdollistavat näytön aikaisen keskustelun eivätkä koneen äänet häiritse sitä.  

Myös opiskelijoiden näkökulmasta etänäyttö on koettu luontevaksi. Teamsin käyttö ja kameran kanssa työskentely ovat monelle jo arkipäivää, eikä etätoteutus ole lisännyt arviointitilanteen kuormittavuutta – päinvastoin. 

“Oma tuntumani on ollut, että näyttötilanne on koettu jopa rennommaksi. Keskustelua on voinut olla opettajan, opiskelijan ja työpaikkaohjaajan välillä enemmän, ja se sujuu selkeästi ja häiriöttömästi.” 
– Jouni Kortetjärvi, OSAOn metsäalan opettaja 

Digikyvykäs Kampus ‑hankekokonaisuus mahdollistajana

Metsäalan etänäyttökokeilu ei ole yksittäinen irrallinen testaus, vaan osa Digikyvykäs Kampus ‑hankekokonaisuuden kehittämistyötä. Etänäyttöjä on edistetty sekä laite- ja tarvikehankintojen että toimintamallien kehittämisen näkökulmasta myös maarakennus-, turvallisuus, sisälogistiikka- ja rakennusaloilla. Digikyvykäs Kampus -hankekokonaisuuden toisessa hankkeessa on tehty hankintoja, toisessa taas edistetty toimintamallin rakentamista ja pedagogista käyttöönottoa.

Etänäyttöjen teknisiin edellytyksiin on vastattu selvittämällä, millaiset välineet soveltuvat eri aloille ja erilaisiin näyttötilanteisiin sekä hankkimalla erilaisia laitteita testiin. Digikampus osana ammatillista koulutusta -hankkeessa tavoitteena on ollut varmistaa, että etänäyttöjen toteuttamiseen on käytössä tarkoituksenmukaiset ja käytännössä toimivat laitteet.

”Ratkaisu, joka toimii metsäalalla ei toimi välttämättä muualla. Testaamalla yksittäisiä laitteita ennen isompien määrien hankkimista on voitu mahdollistaa harkitut, toimivat hankinnat etänäyttöjä varten.
– Leena Törmälehto, Digikampus osana ammatillista koulutusta -hankkeen projektipäällikkö

Samaan aikaan on keskitytty myös etänäyttöjen pedagogiseen puoleen: mallin, prosessin ja ohjeistuksen rakentamiseen. Missä tilanteissa etänäyttö voi toimia? Millaisia ohjeistuksia ja suosituksia etänäyttöihin liittyy? Tavoitteena on ollut tukea opettajia etänäyttöjen suunnittelussa ja toteutuksessa sekä rohkaista opettajia kokeilemaan mahdollisuutta opiskelijoiden kanssa.

“Etänäyttöjen kehittämisessä tärkeää on, että opettajilla on selkeä käsitys siitä, milloin ja miten etänäyttö on tarkoituksenmukainen. Hankkeessa olemme rakentaneet mallia ja ohjeistusta, jotka tukevat tätä työtä arjessa.”
– Krista Kohtakangas, Digikyvykkyyttä ammatilliseen koulutukseen -hankkeen projektipäällikkö

Näyttöjen kehittäminen lähtee koulutusalojen tarpeista

Tehtyjen kokeilujen tavoitteena ei ole korvata perinteisiä näyttöjä, vaan löytää tilanteita, joissa etätoteutus tukee oppimista, sujuvoittaa arviointia ja käyttää resursseja tarkoituksenmukaisemmin.

Tämä onkin edellyttänyt tiivistä yhteistyötä alojen kanssa. Asiantuntijat ovat kiertäneet eri koulutusaloilla selvittämässä konkreettisia tarpeita, olleet mukana etänäyttökokeiluissa ja keränneet palautetta suoraan opettajilta ja opiskelijoilta. Tämä on auttanut varmistamaan, että etänäyttöjen kehittäminen perustuu todellisiin tarpeisiin, ei oletuksiin.

“Parhaat oivallukset ovat syntyneet vasta paikan päällä. Kun on nähty, miten näyttö oikeasti toteutuu eri ympäristöissä, on ollut helpompi ymmärtää, millaiset ratkaisut toimivat ja missä tarvitaan vielä kehittämistä.”
– Sirpa Karjalainen, asiantuntija

Oleellista ei siis ole se, seurataanko näyttöä etänä vai fyysisesti paikan päällä, vaan se, että osaamisen osoittaminen palvelee opiskelijoita, opettajia ja työelämää parhaalla mahdollisella tavalla.

Kirjoittaja Suvi Kuivala toimii asiantuntijana Digikyvykäs Kampus -hankekokonaisuudessa.