Opiskelijoiden hyvinvointi ja oppimiskyky rakentuvat arjen pienistä teoista

Opiskelijan koulupäivän onnistumiseen voi riittää pienikin asia. Se voi olla opettajan tervehdys käytävällä, kannustava palaute tunnin aikana tai hetki, jossa kuulumisia kysyttäessä ollaan aidosti läsnä. Mielenasiat tutuksi -hankkeen yksi tärkeimmistä havainnoista on ollut, että opiskelijoiden hyvinvoinnin tukeminen ei synny erillisissä tilanteissa, vaan tavallisessa kouluarjessa, osana opetusta ja kohtaamisia. 

Hanke on vahvistanut kolmen vuoden aikana OSAOn opetus- ja ohjaushenkilöstön taitoja huomioida mielen hyvinvointia ja tunteita osana opetusta. Opiskelijoiden keskuudessa masennuksen ja ahdistuksen oireet ovat kasvaneet viime vuosina hurjasti, ja neuropsykiatrisia ominaisuuksia löytyy jo peräti 10–15 prosentilla väestöstä. Siksi hyvinvoinnin asiat ovat nousseet opiskelun näkökulmasta merkittävään rooliin.  

Hankkeen asiantuntijan, Roope Kivisaaren mukaan ydinajatuksena on ollut tehdä mielen hyvinvoinnista ja mielenterveystaidoista luonteva osa oppilaitoksen arkea. Kouluttaminen ja konkreettiset työkalut ovat lisänneet ymmärrystä siitä, mikä merkitys kohtaamisella, ohjaamisella ja opiskelukyvyn tukemisella on opinnoista suoriutumiseen. 

”Ahdistus, masennus ja sosiaalinen jännittäminen vaikuttavat oppimiseen, mutta ovat samaan aikaan täysin luonnollisia tunteita. Oppimiskyvyn kehittämiseksi on tärkeää ymmärtää, miten opettaja voi omassa työssään kannustaa opiskelijaa ja vahvistaa hyvinvointia tukevia asioita”, Kivisaari kertoo. 

Yhteisöllisyys luo perustan hyvinvoinnille ja opiskelumotivaatiolle 

Sekä Kivisaari että OSAOn liiketoiminnan opettaja Katariina Pyrrö-Joensuu nostavat yhteisöllisyyden yhdeksi opiskelijoiden hyvinvoinnin tärkeimmistä tekijöistä. 

”Yhteisöön kuuluminen on kaiken kulmakivi ja perusta. Luottamus on tärkeä osa hyvinvoivaa yhteisöä. Yhteisöllisyys ei koske vain opiskelijoita vaan myös opettajien työyhteisöä ja kollegoiden välistä yhteistyötä”, Pyrrö-Joensuu pohtii. 

Liiketoiminnan opettajan mukaan yhteisöllisyyden rakentaminen alkaa silloin, kun uusi opiskelijaryhmä aloittaa opintonsa, mutta ei pääty orientaatiojaksoon, vaan jatkuu koko opiskeluajan. Ketään ei jätetä yksin, ja sitä vastuuta opettajan kuuluu kantaa arjessa. Kun opiskelija kokee kuuluvansa joukkoon, myös opiskelu ja koulussa viihtyminen helpottuvat. 

”Opettajalla on suuri rooli siinä, millainen henki omassa ryhmässä muodostuu. Jo esimerkiksi ryhmäjakojen tai parityöskentelyn suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, että opiskelijat tutustuvat toisiinsa matalammalla kynnyksellä ja jokainen löytää paikkansa osana ryhmää”, Pyrrö-Joensuu muistuttaa. 

Kohtaaminen tapahtuu arjen pienissä hetkissä 

Kohtaaminen ei aina edellytä pitkiä keskusteluja tai sille erikseen varattua aikaa. Vuorovaikutus toisen ihmisen kanssa on luontainen dopamiinin lähde, ja joskus yksinkertaisesti riittää, että moikataan käytävällä, hymyillään ja katsotaan silmiin. Arjessa kohtaaminen näkyy myös opetuksen käytännöissä.  

”Liikun aktiivisesti ympäri luokkaa, istahdan välillä opiskelijoiden viereen, kysyn miten tehtävät etenevät ja annan palautetta pitkin oppituntia. Pienillä asioilla voi olla suuri vaikutus siihen, kokeeko opiskelija tulevansa nähdyksi”, Pyrrö-Joensuu kertoo. 

Jokainen kohtaaminen jättää jäljen, ja siksi myös omien tunteiden sanoittaminen voi olla merkityksellistä. Turvallisen ilmapiirin luominen, jossa jokainen uskaltaa osallistua, on opettajan tärkeimpiä tehtäviä.  

”Opettajien ja ohjaajien kannattaa myös itse sanoittaa ääneen omia huonoja päiviä sekä syitä niille. Ihminen on psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen kokonaisuus, joka aistii tunneilmaston muutokset ja reagoi niihin vastaavasti omilla tunteillaan”, Kivisaari sanoo.

Opiskelukyky on monen tekijän summa 

Mielenasiat tutuksi -hankkeen aikana on puhuttu paljon myös opiskelukyvystä ja siihen vaikuttavista tekijöistä. Käsite on laaja, ja sitä viitoittavat monet opiskelijan arkeen liittyvät tekijät. 

”Opiskelukykyyn liittyvät esimerkiksi toiminnanohjaus, motivaatio, oppimisvaikeudet ja erilaiset valmiudet toimia opiskeluympäristössä”, Kivisaari kuvailee. 

Opiskelukyvyn taustalla vaikuttavat myös turvallisuuden tunne, luottamus ja kokemus omasta pystyvyydestä. Kun nämä asiat ovat kunnossa, opiskelijan on helpompi keskittyä oppimiseen. Myös mukavuusalueen ulkopuolelle täytyy toisinaan uskaltaa astua. Välttelykäyttäytyminen lisääntyy jännityksestä ja ahdistuksesta, ja pahenee silloin, jos ohjaajan ja ryhmän tukea ei selkeästi ole saatavilla.  

”Kerran eräs opiskelija anoi erityislupaa siihen, ettei omaa työtä tarvitsisi esitellä muiden edessä. Lempeällä tuella ja kannustuksella hän uskalsi lopulta tehdä sen. Näin, kuinka hän ylitti itsensä. Tällaiset tilanteet muistuttavat siitä, miten tärkeää kannustaminen on. Moni opiskelija pystyy paljon enempään kuin itse uskoo”, Pyrrö-Joensuu muistuttaa. 

Pienet muutokset arjessa voivat tehdä suuren eron 

Yksi hankkeen tavoitteista on ollut tarjota henkilöstölle konkreettisia keinoja opiskelijoiden tukemiseen myös psykologisen joustavuuden näkökulmasta. Hankkeen asiantuntija on ollut oppilaitoksessa paljon paikan päällä arjen käytäntöjen onnistumisessa.  

Ohjaustyössä hyödynnetään hyväksymis- ja omistautumisterapian (HOT) menetelmiä, jota helpottamaan on kehitetty kortit, jotka auttavat sanoittamaan tärkeitä asioita ja arvoja. Kuka tahansa voi käydä lataamassa kortit hankkeen sivuilta oman työnsä tueksi.  

”Tunteita ei tarvitse poistaa tai kieltää. Psykologinen joustavuus tarkoittaa sitä, että opimme tunnistamaan ja hyväksymään kaikenlaiset tunteet osaksi ihmisyyttä sekä toimimaan niiden kanssa. Huonot kokemukset ja saadut diagnoosit eivät määritä sitä, mihin joku tulevaisuudessa pystyy”, Roope Kivisaari painottaa. 

Opetushenkilöstölle on tarjottu myös erilaisia materiaaleja ja menetelmiä, joiden avulla mielen hyvinvointia voidaan käsitellä luontevasti osana opetusta ja ohjausta. Mielenasiat tutuksi -hankkeen opit näkyvätkin liiketoiminnan opettajan tunneilla säännöllisesti. Keinot eivät ole suuria tai monimutkaisia, ja hän kannustaakin kaikkia opettajia kokeilemaan opiskelijan arkea helpottavia menetelmiä.  

”Esimerkiksi tehtävänantojen lukeminen ääneen, selkeiden esimerkkien antaminen tai opiskelijan tilanteen tarkistaminen työskentelyn tiimellyksessä voivat helpottaa oppimista merkittävästi. Lisäksi kaikenlaisten tunnetaitojen ujuttaminen opetuksen sekaan avaa keskusteluyhteyttä”, Katariina Pyrrö-Joensuu listaa.  

Myös erilaiset apuvälineet, kuten syventävä lukuohjelma, lukuviivaimet, muut digitaaliset työkalut tai keskittymistä tukevat välineet, voivat auttaa opiskelijaa onnistumaan arjessa.  

Opiskelijoiden mielen hyvinvointi on jokaisen aikuisen vastuulla 

Kolmen vuoden aikana Mielenasiat tutuksi -hanke on vahvistanut ymmärrystä siitä, ettei opiskelijoiden hyvinvointi ole vain opettajien tehtävä. Jokainen oppilaitoksessa työskentelevä aikuinen voi omalla toiminnallaan vaikuttaa opiskelijan kokemukseen siitä, että hän tulee nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. 

”Hanke on jalkautunut hienosti koko yhteisöön. Mielen asioista pitää puhua, ja niitä pitää tehdä tutummaksi. Kaikilla koulurakennuksissa työskentelevillä aikuisilla on velvollisuus kohdata nuoria”, Pyrrö-Joensuu tiivistää. 

Kolmen vuoden työn keskeinen viesti on lopulta yksinkertainen: opiskelijoiden hyvinvointi rakentuu yhteisöllisyydestä, turvallisista kohtaamisista ja pienistä teoista, joita oppilaitoksen arjessa tehdään joka päivä.