Sähköautojen akkuja ei aina tarvitse vaihtaa
OSAO kouluttaa akkukorjauksen osaajia
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
OSAO ottaa Haukiputaalla käyttöön uuden korkeajänniteakkujen testaus- ja korjausympäristön. Sähköautojen määrän kasvaessa myös korjaamoilla tarvitaan nopeasti lisää akkujen diagnostiikan ja korjaamisen erityisosaamista.
Kesäkuun 2026 lopussa Suomessa oli liikenteessä Traficomin mukaan lähes 400 000 täyssähköhenkilöautoa ja ladattavaa hybridiä – noin joka seitsemäs henkilöauto. Autokantaan tulee vuosittain runsaat 70 000 uutta ja käytettynä maahantuotua ladattavaa autoa.
Akkukorjausten tarve kasvaa erityisesti lähivuosina, kun sähköistettyjen ajoneuvojen määrä lisääntyy ja samalla 2020-luvun alun nopeasti kasvanut autokanta ikääntyy. Akkujen diagnostiikkaa, kunnon arviointia ja korjaamista tarvitaan siksi yhä enemmän.
”Täyssähköauto tai ladattava hybridi on monessa taloudessa ykkösauto, jolla ajetaan eniten, kun bensiiniauto jää kakkosautoksi. Siksi sähköistetyille autoille kertyy enemmän kilometrejä, ja myös huolto- ja korjaustarve voi kasvaa nopeammin kuin pelkkä autokannan osuus antaa ymmärtää”, taustoittaa ajoneuvotekniikan lehtori Pyry Peussa OSAOlta.
Koulutuksen on seurattava teknologian muutosta
Sähköistyminen muuttaa nopeasti ajoneuvojen huolto- ja korjaustyötä. Mekaanisen osaamisen rinnalle tarvitaan yhä enemmän korkeajännitetekniikan, diagnostiikan ja mittaustekniikan hallintaa – turvallisuudesta tinkimättä.
OSAO vastaa muutokseen tuomalla korkeajänniteakkujen parissa työskentelyn osaksi ajoneuvotekniikan opetusta. Uudessa oppimisympäristössä opiskelijat harjoittelevat akun turvallista purkamista, moduulien mittaamista ja vikojen paikantamista sekä oppivat arvioimaan akun kuntoa ja korjattavuutta.
Korjausosaamisella on merkitystä myös laajemmin. Se voi pidentää ajoneuvojen käyttöikää, ehkäistä kalliin akun tarpeetonta vaihtamista ja edistää kiertotaloutta, kun käyttökelpoisia komponentteja ei poisteta turhaan käytöstä.
Uusi oppimisympäristö palvelee opiskelijoiden lisäksi myös työelämää. Korjaamot voivat hyödyntää sitä henkilöstönsä täydennyskoulutuksessa, kun tarve korkeajänniteakkujen turvalliseen diagnosointiin ja korjaamiseen kasvaa. Käytännön kiinnostuksesta kertoo se, että vaikka ympäristöä otetaan juuri käyttöön, ensimmäinen yrityskoulutusvaraus on jo tehty.
Vika voidaan paikantaa moduulitasolle asti
Vika korkeajänniteakussa ei välttämättä tarkoita, että koko akku olisi viallinen. OSAOn uudessa oppimisympäristössä akun kuntoa voidaan tutkia moduuli- ja kennotasolle asti ja ongelma voidaan paikantaa tarkasti. Järjestelmällä voidaan ladata ja purkaa akkumoduuleja hallitusti, seurata kennojännitteitä ja lämpötiloja sekä mitata moduulien kapasiteettia. Näin poikkeavat moduulit voidaan tunnistaa ja akun kunto arvioida luotettavammin.
”Kun vika pystytään paikantamaan tarkasti, voidaan myös arvioida, onko koko akku todella vaihdettava vai voisiko ongelma olla rajatumpi. Tähän tarvitaan sekä oikeat laitteet että osaamista”, kertoo OSAOn ajoneuvotekniikan lehtori Miikka Tanskanen.
Tekniikka mahdollistaa korjaamisen – sääntely määrittää pelisäännöt
Sähköautojen akkujen korjattavuudesta käydään parhaillaan vilkasta keskustelua. Teknologia mahdollistaa yhä tarkemman vianmäärityksen ja korjaamisen, mutta sääntely, turvallisuusvaatimukset ja valmistajien käytännöt vaikuttavat siihen, mitä käytännössä voidaan tehdä.
”Jos akusta vikaantuu yksi moduuli, ei ole järkevää joutua vaihtamaan jopa kymmenien tuhansien eurojen akkua kokonaan, jos vika on teknisesti korjattavissa. Sääntelyn pitäisi tukea turvallista korjaamista, ei tehdä siitä tarpeettoman vaikeaa”, toteaa VISIOK-hankkeen projektipäällikkö Marjaana Komi.
Osa vihreän siirtymän hankekokonaisuutta
Korkeajänniteakkujen testaus- ja korjausympäristö on rakennettu osana VISIOK- ja VISIOP-hankekokonaisuutta, jossa OSAO, Oulun yliopisto ja Oulun ammattikorkeakoulu kehittävät vihreän siirtymän oppimis- ja tutkimusympäristöjä. Ajoneuvotekniikassa kehittämistyö kohdistuu erityisesti sähköiseen liikenteeseen ja vetyteknologiaan.
Euroopan unionin osarahoittamalle hankekokonaisuudelle rahoituksen ovat myöntäneet Pohjois-Pohjanmaan liitto ja Pohjois-Pohjanmaan elinvoimakeskus. Hankkeet saavat rahoitusta myös Oulun kaupungilta.
Hankekokonaisuuden budjetti on yli 4 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
Projektipäällikkö Marjaana Komi, p. 040 353 8369, marjaana.komi@osao.fi
