Mielenasiat tutuksi
Tietoa ja työvälineitä mielenterveys- ja nepsyasioihin
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Hankkeen toiminta-aika
1.8.2023–31.7.2026
Hankkeen kuvaus
Mielenasiat tutuksi -hankkeen tavoitteena on vahvistaa opetus- ja ohjaushenkilöstön mielenterveystaitoja sekä pystyä paremmin tunnistamaan ja huomioimaan neuropsykiatristen ominaisuuksien ja mielenterveyden vaikutus opiskeluun ja työllistymiseen.
Tutkimusten mukaan neuropsykiatrisia ominaisuuksia (nepsy) on noin 10-15% väestöstä, joten ilmiö koskettaa isoa osaa ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun opiskelijoita, tulevia ammattilaisia sekä heidän läheisverkostoaan. Hankkeessa lähestytään neuropsykiatrisia piirteitä ja mielenterveyttä ilmiölähtöisesti niin, etteivät ne enää ole henkilöä määrittäviä piirteitä vaan ihminen opitaan näkemään kokonaisuutena vahvuuksineen.
Hankkeen aikana pilotoidaan ja kootaan yhteen erilaisia työkaluja ja toimintamalleja opiskelijoiden ohjauksen tueksi. Ymmärryksen, oikean tiedon, uusien työmenetelmien ja toimintamallien sekä verkostoitumisen avulla henkilöstön työssäjaksaminen ja kyky ohjata erilaisia oppijoita yksilöllisesti paranee.
Hankkeessa myös vahvistetaan ja kehitetään yhteisöllisen opiskeluhuollon toimintakenttää ja luodaan turvaverkkoja rakentaen yhteistyötä eri toimijoiden välille, vahvistaen tarjottavien palveluiden ja tuen oikea-aikaisuutta. Lisäksi tavoitteena on tiivistää työelämän ja oppilaitosten välistä yhteistyötä ja helpottaa jatko-opintoihin siirtymistä.
Hankkeen myötä mielenterveyden- ja neuropsykiatrisiin häiriöihin liittyvä stigma vähenee ja opiskelijoiden sekä opetus- ja ohjaushenkilöstön mielenterveystaidot vahvistuvat.
Mielenasiat tutuksi -hanketta koordinoi Koulutuskuntayhtymä OSAO. Oulun ammattikorkeakoulu toimii hankkeessa osatoteuttajana.
ESR+-rahoituksen hankkeelle on myöntänyt Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus.
Mielenasioiden huomioiminen oppilaitoksessa ja työelämässä
1. Psykologinen turvallisuus perustana
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että jokainen voi olla oma itsensä, tuoda ajatuksensa esiin ja pyytää apua ilman pelkoa leimautumisesta.
Keskeistä:
- Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus
- Virheiden salliminen osana oppimista
- Aidon kuulluksi tulemisen kokemus
- Esihenkilöiden ja opettajien esimerkki
Turvallinen ilmapiiri lisää rohkeutta puhua myös vaikeista asioista.
2. Varhainen tunnistaminen ja puheeksi ottaminen
Mielenasioiden tukeminen alkaa arjessa tehtävistä havainnoista ja varhaisesta reagoinnista.
Huomioitavaa:
- Muutokset käyttäytymisessä, vireystilassa tai suoriutumisessa
- Poissaolojen lisääntyminen
- Vetäytyminen tai ylikuormittuminen
Toimintatavat:
- Ota asia puheeksi matalalla kynnyksellä
- Kysy, älä oleta
- Ohjaa tarvittaessa tukipalveluihin
Varhainen tuki ehkäisee ongelmien syvenemistä.
3. Arjen rakenteet ja kuormituksen hallinta
Selkeät ja ennakoitavat rakenteet tukevat jaksamista sekä oppilaitoksessa että työelämässä.
Hyviä käytäntöjä:
- Selkeät tavoitteet ja odotukset
- Realistinen työ- ja opiskelukuorma
- Mahdollisuus taukoihin ja palautumiseen
- Joustavat ratkaisut elämäntilanteen mukaan
Kuormituksen hallinta on yhteinen vastuu: yksilö, yhteisö ja organisaatio.
4. Osallisuus ja merkityksellisyyden kokemus
Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia ja sitoutumista.
Tärkeää on:
- Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai opiskeluun
- Kokemus työn/opintojen merkityksellisyydestä
- Yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne
Kun ihminen kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä, hyvinvointi vahvistuu.
5. Moninaisuuden ymmärtäminen ja yhdenvertaisuus
Ihmiset kokevat mielenasioita eri tavoin – taustat, elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat.
Huomioi:
- Erilaiset tavat ilmaista ja käsitellä tunteita
- Kulttuuriset tekijät
- Neurodiversiteetti
- Elämäntilanteiden vaikutus jaksamiseen
Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että jokainen saa tarvitsemansa tu
6. Johtaminen ja esihenkilötyö
Johtamisella on keskeinen rooli mielenterveyden tukemisessa.
Hyvä johtaminen sisältää:
- Selkeyttä ja ennakoitavuutta
- Inhimillisyyttä ja läsnäoloa
- Tuen tarjoamista ja kuuntelua
- Rohkaisua puheeksi ottamiseen
Esihenkilö tai opettaja luo omalla toiminnallaan yhteisön suunnan.
7. Tuki- ja palvelupolut
On tärkeää, että tukiverkostot ovat selkeitä ja helposti saavutettavissa.
Tarvitaan:
- Tieto siitä, mistä apua saa
- Yhteistyö eri toimijoiden välillä (esim. opiskelijahuolto, HR, työterveys)
- Matalan kynnyksen palvelut
Kukaan ei saa jäädä yksin.
8. Mielenterveys osaksi arkea – ei erillinen asia
Mielenasioiden huomioiminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa arjen toimintakulttuuria.
Keskeinen ajattelutapa:
- Mielenterveys kuuluu kaikille
- Hyvinvointia rakennetaan joka päivä
- Pienet teot merkitsevät
Kysymys ei ole vain ongelmien ratkaisemisesta, vaan hyvinvoinnin vahvistamisesta.
Yhteenveto
Sekä oppilaitoksessa että työelämässä mielenasioiden huomioiminen tarkoittaa:
- Turvallisen ja avoimen ilmapiirin rakentamista
- Varhaista tukea ja puheeksi ottamista
- Kuormituksen hallintaa ja selkeitä rakenteita
- Osallisuuden ja merkityksellisyyden vahvistamista
- Yhdenvertaisuuden edistämistä
- Hyvää johtamista
- Toimivia tukiverkostoja
Hyvinvoiva ihminen oppii paremmin, työskentelee tehokkaammin ja voi paremmin myös elämän muilla osa-alueilla
Mielenasiat tutuksi -videoita
Kohtaamistavalla on väliä
Katso video YouTubessa klikkaamalla kuvaa.
Näe minut – pieni teko, suuri vaikutus
Katso video Youtubessa klikkaamalla kuvaa.
Kohtaamiset rakentavat yhteisöä
Katso video Youtubessa klikkaamalla kuvaa.
Opiskelijan tukeminen
Katso video Youtubessa klikkaamalla kuvaa.
