Mielenasiat tutuksi

Psykologinen turvallisuus tarkoittaa, että jokainen voi olla oma itsensä, tuoda ajatuksensa esiin ja pyytää apua ilman pelkoa leimautumisesta.

Keskeistä:

• Avoin ja kunnioittava vuorovaikutus
• Virheiden salliminen osana oppimista
• Aidon kuulluksi tulemisen kokemus
• Esihenkilöiden ja opettajien esimerkki

Turvallinen ilmapiiri lisää rohkeutta puhua myös vaikeista asioista.

Mielenasioiden tukeminen alkaa arjessa tehtävistä havainnoista ja varhaisesta reagoinnista.

Huomioitavaa:

• Muutokset käyttäytymisessä, vireystilassa tai suoriutumisessa
• Poissaolojen lisääntyminen
• Vetäytyminen tai ylikuormittuminen

Toimintatavat:

• Ota asia puheeksi matalalla kynnyksellä
• Kysy, älä oleta
• Ohjaa tarvittaessa tukipalveluihin

Varhainen tuki ehkäisee ongelmien syvenemistä.

Selkeät ja ennakoitavat rakenteet tukevat jaksamista sekä oppilaitoksessa että työelämässä.

Hyviä käytäntöjä:

• Selkeät tavoitteet ja odotukset
• Realistinen työ- ja opiskelukuorma
• Mahdollisuus taukoihin ja palautumiseen
• Joustavat ratkaisut elämäntilanteen mukaan

Kuormituksen hallinta on yhteinen vastuu: yksilö, yhteisö ja organisaatio.

Osallistuminen ja vaikutusmahdollisuudet lisäävät hyvinvointia ja sitoutumista.

Tärkeää on:

• Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön tai opiskeluun
• Kokemus työn/opintojen merkityksellisyydestä
• Yhteisöllisyys ja kuulumisen tunne

Kun ihminen kokee olevansa tärkeä osa yhteisöä, hyvinvointi vahvistuu.

Ihmiset kokevat mielenasioita eri tavoin – taustat, elämäntilanteet ja voimavarat vaihtelevat.

Huomioi:

• Erilaiset tavat ilmaista ja käsitellä tunteita
• Kulttuuriset tekijät
• Neurodiversiteetti
• Elämäntilanteiden vaikutus jaksamiseen

Yhdenvertaisuus tarkoittaa, että jokainen saa tarvitsemansa tuen.

Johtamisella on keskeinen rooli mielenterveyden tukemisessa.

Hyvä johtaminen sisältää:

• Selkeyttä ja ennakoitavuutta
• Inhimillisyyttä ja läsnäoloa
• Tuen tarjoamista ja kuuntelua
• Rohkaisua puheeksi ottamiseen

Esihenkilö tai opettaja luo omalla toiminnallaan yhteisön suunnan.

On tärkeää, että tukiverkostot ovat selkeitä ja helposti saavutettavissa.

Tarvitaan:

• Tieto siitä, mistä apua saa
• Yhteistyö eri toimijoiden välillä (esim. opiskelijahuolto, HR, työterveys)
• Matalan kynnyksen palvelut

Kukaan ei saa jäädä yksin.

Mielenasioiden huomioiminen ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa arjen toimintakulttuuria.

Keskeinen ajattelutapa:

• Mielenterveys kuuluu kaikille
• Hyvinvointia rakennetaan joka päivä
• Pienet teot merkitsevät

Kysymys ei ole vain ongelmien ratkaisemisesta, vaan hyvinvoinnin vahvistamisesta.

Sekä oppilaitoksessa että työelämässä mielenasioiden huomioiminen tarkoittaa:

• Turvallisen ja avoimen ilmapiirin rakentamista
• Varhaista tukea ja puheeksi ottamista
• Kuormituksen hallintaa ja selkeitä rakenteita
• Osallisuuden ja merkityksellisyyden vahvistamista
• Yhdenvertaisuuden edistämistä
• Hyvää johtamista
• Toimivia tukiverkostoja

Hyvinvoiva ihminen oppii paremmin, työskentelee tehokkaammin ja voi paremmin myös elämän muilla osa-alueilla