Erilaiset lähtötasot, yhteinen perusta
Näin OSAOssa kehitetään opettajien digiosaamista
Elementti näyttää Voice Intuitiven kuuntelunapin ja translate-valikon
Mitä opettajan tulee osata digitaalisista työkaluista, tekoälystä ja tietosuojasta vuonna 2026? OSAOssa kysymykseen on vastattu rakentamalla osaamismerkkikokonaisuus, jonka tavoitteena on luoda yhteinen perusta opetushenkilöstön digiosaamiselle.
Vuoden 2024 kevääseen asti OSAOssa ei ollut tarkkaa käsitystä opettajien digiosaamisen tasosta. Oli ilmiselvää, että kaikki opettajat käyttävät digitaalisia työkaluja työssään, mutta kukaan ei tiennyt tarkasti, millaista digiosaamista henkilöstöllä oli.
Hallitsevatko opettajat tietosuojan perusteet? Millaista tekoälyosaamista heillä on? Entä kuinka sujuvasti he hyödyntävät digitaalisia oppimisympäristöjä opetuksessa?
Näihin kysymyksiin OSAOssa lähdettiin hakemaan vastauksia keväällä 2024 käynnistetyllä digiosaamiskartoituksella. Ensimmäistä kertaa koko opetushenkilöstön osaamista arvioitiin laajasti ja systemaattisesti, ja yli yhdeksän kymmenestä opettajasta vastasi kyselyyn.
”Kartoitus näytti meille hyvin konkreettisesti, missä osaamista jo on ja missä tarvitaan vahvistamista”, Digikyvykkyyttä ammatilliseen koulutukseen -hankkeen projektipäällikkö Krista Kohtakangas taustoittaa.
Kaikkien ei tarvitse osata kaikkea, mutta jokaisen pitää hallita perusasiat
Kartoitus vahvisti nopeasti sen, minkä moni tunnisti jo arjessa: opetushenkilöstön digiosaamisen lähtötasot vaihtelivat paljon. Osa opettajista hyödynsi digitaalisia välineitä luontevasti, osa taas kaipasi tukea perustaitoihin. Aineistoon mahtui myös pysäyttäviä havaintoja: joukko vastaajia arvioi osaamisensa tietosuoja-asioissa nollatasolle.
”Tulosten pohjalta lähdimme miettimään, mitkä ovat ne kaikkein kriittisimmät osaamisalueet, jotka jokaisen opetushenkilöstöön kuuluvan pitäisi hallita”, Kohtakangas kertoo.
Kartoituksen pohjalta OSAOssa alettiin rakentaa osaamismerkistöä yhdessä digipedagogiikan asiantuntijoiden, IT:n, HR:n, johdon, esihenkilöiden ja opettajien kanssa. Tällä hetkellä opetushenkilöstön osaamisen kehittämiseen kuuluu kuusi digipedagogista osaamismerkkiä, jotka käsittelevät muun muassa tietosuojaa, Teamsin opetuskäyttöä, tekoälyn perusteita sekä digitaalisia oppimisympäristöjä.
”Kyse on perustason osaamisesta. Ei mitään monimutkaisia asioita, vaan siitä, että jokaisella on riittävät valmiudet tehdä työnsä tässä ajassa”, Kohtakangas sanoo.
Osaamismerkit kannustavat kokeilemaan uutta
Haukiputaan toimipisteessä työskentelevä matemaattis-luonnontieteellisten aineiden opettaja Johanna Jussila on seurannut osaamismerkkien käyttöönottoa läheltä. Opettajan työn lisäksi hän toimii digimentorina, joka tukee kollegoita digitaalisten työkalujen käyttöönotossa.
Jussilan mukaan osaamismerkit ovat konkretisoineet sitä, mitä opettajan digiosaamisella tarkoitetaan ja kannustaneet kokeilemaan uusia työtapoja. Vaikka digitaaliset työkalut ovat olleet osa opetusta jo pitkään, niitä tulee usein käytettyä tutuilla tavoilla. Osaamismerkit ovat haastaneet pysähtymään hetkeksi oman työn äärelle ja pohtimaan, voisiko asioita tehdä myös toisin.
”Ne tuovat uusia näkökulmia siihen, mitä kaikkea digivälineillä voi tehdä opetuksessa. Koulutuksissa monille opettajille on tullut vastaan jokin tapa tai työkalu, jolla omaa työtä voi tehdä vähän sujuvammin”, hän sanoo.
Erityisesti tekoälyyn liittyvä osaamismerkki on hänen mukaansa ajankohtainen.
”Jos opettajalla ei ole tekoälystä minkäänlaista osaamista, niin minä ajattelen, että kyllä se jossain vaiheessa lyö näpeille. Siksi jokaisen on hyvä ymmärtää ainakin perusasiat tekoälystä.”
Opettajan on opittava siinä missä opiskelijankin
Monet opettajat kokevat, että osaamismerkit ovat auttaneet tekemään digiosaamisesta näkyvämpää ja konkreettisempaa. Samalla ne ovat lisänneet keskustelua osaamisesta ja kannustaneet opettajia jakamaan kokemuksiaan sekä vinkkejään kollegoille.
Kaikki eivät kuitenkaan ole kokeneet osaamismerkkien suorittamista helpoksi. Erityisesti keskustelua ovat herättäneet työajan riittävyys, tekniset haasteet ja kysymys siitä, miten osaamismerkit liittyvät omaan työhön.
”Ensimmäisenä tulee usein kysymys, että miksi tämä pitää tehdä ja millä ajalla. Kun opettajan työ on muutenkin täyttä, niin ymmärtäähän sen, että uusi asia voi tuntua kuormittavalta”, Jussila sanoo.
Jussilan mukaan osaamismerkeissä on kuitenkin kyse samasta asiasta, jota opettajat edellyttävät myös opiskelijoilta.
”Jos me vaaditaan opiskelijoilta osaamisen osoittamista, niin kyllä meidänkin pitää välillä pysähtyä kehittämään omaa osaamistamme.”
Osaamisen kehittäminen vaatii tukea ja suunnitelmallisuutta
Osaamismerkkien käyttöönottoa on tuettu monin tavoin. Käyttöönoton tueksi on järjestetty koulutuksia ja työpajoja sekä tarjottu digimentoreiden apua ja neuvontaa.
Toimialajohtaja Sari Veijolan mukaan osaamismerkit ovat auttaneet tekemään osaamisen kehittämisestä aiempaa suunnitelmallisempaa. Samalla ne ovat antaneet esihenkilöille uuden välineen käydä keskustelua osaamisesta ja sen kehittämisestä.
”Esihenkilön näkökulmasta osaamismerkit ovat tuoneet osaamisen kehittämiseen rakennetta. Niiden avulla on helpompi keskustella siitä, mitä osaamista tarvitaan ja miten sitä voidaan kehittää.”
Veijolan mukaan vastuu osaamisen kehittämisestä ei voi olla yksin opettajalla. Myös esihenkilöiden on sitouduttava siihen, että osaamismerkkien suorittamiselle löytyy aikaa, tukea ja kannustusta.
”Esihenkilön tehtävä on varmistaa, ettei kukaan jää uuden oppimisen kanssa yksin. Kun uuden oppimiseen varataan aikaa ja siihen kannustetaan, kynnys lähteä mukaan madaltuu huomattavasti.”
Kun opettaja oppii, opiskelija hyötyy
Kun OSAO keväällä 2024 lähti kartoittamaan opetushenkilöstön digiosaamista, tavoitteena ei ollut pelkästään selvittää senhetkistä tilannetta. Kehitysjohtaja Esa Lahtelan mukaan projektissa haluttiin rakentaa toimintatapa, jonka avulla osaamista voidaan tarkastella ja kehittää pitkäjänteisesti myös tulevaisuudessa.
”Osaamismerkit auttavat tekemään osaamisen näkyväksi ja ohjattavaksi. Samalla ne tuovat rakennetta jatkuvalle kehittymiselle”, Lahtela sanoo.
Ajatuksena on, että tulevina vuosina OSAOssa voidaan toteuttaa uusi osaamiskartoitus. Näin nähdään, missä asioissa osaaminen on kehittynyt, ja toisaalta mitä uusia tarpeita nousee esiin.
Kehitysjohtaja Lahtela painottaa, että loppujen lopuksi kehittämistyön tavoite ei kuitenkaan ole osaamismerkkien suorittaminen tai uusien järjestelmien rakentaminen. Lopulta kyse on opiskelijoista.
”Kun opettajan digipedagoginen osaaminen kehittyy, myös oppiminen paranee. Opiskelijat saavat joustavampia, yksilöllisempiä ja työelämälähtöisempiä oppimiskokemuksia”, Lahtela kertoo.
OSAOn henkilöstön digikyvykkyyttä on kehitetty Euroopan unionin osarahoittamassa Digikyvykkyyttä ammatilliseen koulutukseen -hankkeessa.
